perjantai 24. huhtikuuta 2020

Antaa tulla mitä vaan


Olipa ihanaa päästä taas kahden tuplavuoron jälkeen ratsaille! Ja kiva (= järkytys) saada kuvia omasta ratsastuksesta pitkästä aikaa. Ratsastaja tuntuu sekä näyttää vinolta ja heppa on raaka, mutta elämä on. Kun yksi vinous korjaantuu, tulee toinen. Siitä tämä on kiva laji, että aina voi oppia uutta, jos vain haluaa. 

Odotan innolla, että päästään Sätkyn kanssa valvovien silmien alle ja suuremmalle kentälle. Traikkutreenit on jo onnistuneesti aloitettu! Sätky ei ole juurikaan kulkenut, joten haluan tehdä traikkuhommasta mukavan rutiinin.


Heppa on sentään nopea oppimaan ja kehittyy huimin askelin, kun vain osaa pyytää. Viime postauksen kuvissa Sätkyn selässä oli ammattilainen, näissä kuvissa allekirjoittanut ihan itse. 




Tähän laukkakuvaan kiteytyy ehkä tällä hetkellä kaikki. <3

Lauri Tähkä oli jutskaillut aika näppärän biisinkin, ihan kuin meille. <3

Muurit nyt murtukoot
Sydän parka huutakoon
Antaa tulla mitä vaan
Lupausten sanat syön
Vuoden ensimmäinen yö
Kaikki alkaa uudestaan

Luulin ettei sinunlaista
Voisi olla täällä olemassakaan
Tähdet syttyy tänä yönä
Sinunkin silmissäs yksi kerrallaan

Huulet huuliis tarttuu kii
Sun ripsissäsi jääkukkii
Sä kosketat mua niin
Jää jäljet meidän sydämiin
Ja sä saat mut uskomaan
Kaikkeen uskomattomaan
Saa tehdä mitä vaan
Mut ei saa luovuttaa

Kaikki pirut ja enkelit
Minun päässä taisteli
Sä toit mut kaukaa takaisin
Valan rakkauden painavan
Sanoit senkin mun oppivan
Sulla on aikaa opettaa

Uskoin ettei sinunlaista
Tämän taivaan alla oo olemassakaan
Annan sydämeni annan
Jos vain lupaat mulle, et särje milloinkaan

2 kommenttia: