maanantai 14. tammikuuta 2019

Retropoiminta: Hallen-Tähti


Olin 13-vuotias, kun sain ekan oman hoitohevosen. Se oli 15-vuotias suomenhevosruuna Kalle, oikealta nimeltään Hallen-Tähti. Kalle oli syntynyt -86 ja oli tyypiltään nykyajan ratsutyyppiä muistuttava. Sillä oli hieno laukka, paljon kokoamiskykyä ja se oli hyvin koulutettu.

Sain pitää sitä lopulta kuin omaani. Alku oli toki hankala, kun sitä ennen olin ratsastanut lähinnä tasaisilla tuntiponeilla. Kun ekana syksyn tipuin siltä maastossa, sisuunnuin ja ratsastin koko talven kevyessä istunnassa. Sen jälkeen pysyin satulassa kuin täi tervassa (pl pari kisarataa) ja pääsimme treenaamaan esteratsastusta. Seuraavana keväänä mentiin ekoihin kisoihin ja voi taivas varjele miten jännää se oli. Rusetti tuli ja siitä se sitten lähti!

Sahattiin muutama vuosi pikkukisoja 70-90cm luokissa ja Kalle toi ruusukkeita kotiin tasaiseen tahtiin. Jos ei, niin se oli kieltänyt ulos sarjan A-osalla. Näin kävi kaksi kertaa ja niillä molemmilla kerroilla lensin harvinaisesti kanveesiin. Helpoimmillaan homma oli sitä, että jos kuski vain muisti radan, mentiin, hypättiin ja parhaimmillaan voitettiin.


Ihan paras kisamuisto on kuitenkin se, kun kisoihin oli ilmoittauduttu toisen hevosen kanssa ja sitä ei tuntikausien lastaamisen jälkeen saatu kyytiin. Lennosta vaihdettiin hevosta, otettiin Kalle alle ja mentiin sillä (ihan kisajärjestäjän luvalla siis). Kiire oli ihan järkyttävä ja radan näin tyyliin edeltävältä ratsukolta. Kallella oli ollut pieni kisatauko ja se oli aivan innosta piukeana, kun pääsi tositoimiin. Ja niin se silläkin kertaa teki loistavan radan ja sijoittui.


(Kiltille) teinille Kalle oli mitä mainioin opettaja ja luottoratsu. Kilometrejä viisalla suomenhevosella oli takanaan jo paljon ja niiden tuomien vaivojen vuoksi Kalle lähtikin sitten viimeiselle matkalleen 2.11.2005.

18.9.2005
Kalle jätti kokoisensa aukon mennessään. Se oli antanut harrastukselle raamit ja tietyn tason, josta seuraavat hevoset saivat sitten jatkaa. Kuinkas ollakaan, sen aukon tulivat täyttämään persoonalliset siskokset Estella ja Mistella, molemmat raviuralle aiottuja ja ratsastamattomia nuoria suokkitammoja. Tarina jatkuu...

Jonkun kauden saalis :)
Nuo ruusukkeet ovat edelleen tallessa, itseasiassa satulahuoneessa isossa lasipurkissa.
Tallin harkkakisat vuonna miekka ja kirves
Tässä kuvassa juttu on tuo riimunnaru. Se oli ihan itse netistä tilattu, ihan ekat nettikaupat tulivat noihin aikoihin.
Salmiakkinaru maksoi 40 markkaa. (~6e)
Meidän ihan ekat kisat keväällä 2002. Tuloksena 2. sija.
Kalle laitumella.
Tässä on karautettu 80cm luokan voittoon.
Koinsyömä villapaita ja kokochapsit <3 
Kuvan takana oli kuvateksti "pohkeenväistöä huhtikuussa 2002." Hyvä, kun en ollut ihan varma, mitä tässä söherryksessä harrastetaan.
Voi noita aikoja...
Ai että.

4 kommenttia: