Hevoset ovat karvaisia ja iloisia. Tai ainakin karvaisia.
Zalkku treenaa joka päivä. Ainakin kahvakuulaa.
Pilkku peesaa, koska hän on hyvä jätkä. Tosin hän katsoo aina eri suuntaan kuin muut, ihan vain koska voi.
Pilkku peesaa, koska hän on hyvä jätkä. Tosin hän katsoo aina eri suuntaan kuin muut, ihan vain koska voi.
Valtameri metsässä on aina yhtä kiehtova juttu.
Valtameri kotikentällä on maailmanloppu.
Kuva tältä viikonlopulta - olin suunnitellut kivat puomitreenit lauantaille ja dressaget sunnuntaille.
Perjantain pimeydessä näin könkkäävän hevosen. Samalla sekunnilla tahtotila olkapäällä sanoi, ettei se könkkää. Hetkeä myöhemmin todellisuus toisella olkapäällä sanoi, että juu-u, kyllä joku nyt mättää ja se joku oli irtokenkä.
Onni onnettomuudessa, pinkki tilsakumi löytyy huomattavasti mustaa paremmin baanalta. Tällä erää kenkä oli väännetty S:n malliseksi piehtaroinnin päätteeksi. Kavio on sentäs ehjä.
Viikonlopun ehdoton piristys oli oikein kotiin asti tuotu piirustus Salamasta ja minusta. Taiteilijana neiti 7vee. Ihana!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti