perjantai 24. heinäkuuta 2020

Kultakimpale


Tänään oli se päivä, kun käytiin retkellä Sätkyn kanssa ensimmäisen kerran kodin ulkopuolella.  


Lastaus sujui molemmissa päissä sujui ihan hyvin, pari minuuttia ja tamma oli kyydissä. Julishka haettiin seuraponiksi tuomaan mukavaa tunnelmaa. Vartin ajomatka kohteeseen ja kotiin sujui myös rauhakseen, mitä nyt tamma onnistui jossain missä muut eivät ole vielä onnistuneet: Se oli irroittanut itsensä paniikkinarusta mennen tullen. Heinät maistuivat kuitenkin hyvin, joten oletettavasti narun kanssa venkoilu liittyi siihen tai sitten siihen, että laitoin äänieristetyn hupun riimun alle. Täytyy seuraavalla kerralla laittaa kamera päälle, se ei ollut nyt käyttökunnossa.


Vieraassa paikassa simuloitiin kisa-/valmennustilannetta. Suitset laitettiin kopissa päähän ja tamma purettiin takaa ulos. Liina suitsien päähän ja kävelylle. Leppoisasti hän katseli ympärilleen ja nätisti odotteli, kun otettiin kuljetussuojat pois ja laitettiin satula selkään.


Kentällä taluttelin pari kierrosta ja kipusin sitten selkään. Kyllähän tuo nyt vähän ryhtiä repi ja oli hieman jännittynyt, mutta yhteistyöhaluinen ja reipas. Pikkasen kättä vasten ja kaatui kaarteissa kovin sisään eli pientä taantumaa vauvelitasolle, mutta mitä pienistä. Nyt ei ollut tarkoitus hienosäätää, vaan harjoitella elämää. Pohkeeseen se reagoi kuten kotona ja teki pyytämiäni helppoja siirtymisiä kiltisti.

Viereisessä tarhassa ollut poni oli ihan peace of cake, sitä katseltiin töiden lomassa, eivätkä kenenkään verkkarit revenneet.


Pohja oli päivän rankkasateen jäljiltä vähän raskas, joten kipiteltiin askellajit läpi ja sitten lopetettiin. Laukat nousivat ihan mukavasti molempiin suuntiin, jopa oikea. Oikea laukka on vielä voimattomampi, joten siihen tarvitaan hieman vauhtia ja ylläpitoon kaarteissa vielä paljon tukea. Vasemmalle laukka nousee hienosti käynnistäkin jo.


Kyllähän tämä aika kultakimpale on. Paljoa ei ole tänä vuonna hymyilyttänyt, mutta Sätkyn kanssa meininki on vähän eri. 

Tässähän täytyy ihan todella harjoitella ratsastamaan. Jos sitä jotain kisoja katselisi ensi vuonna..?

4 kommenttia:

  1. Mä olen niin iloinen teidän puolesta ja siitä, että harrastukseen on taas ilo palannut! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja kuin myös. Uskallan jopa tehdä pitkän tähtäimen suunnitelmia, pelottavaa!

      Poista