sunnuntai 9. elokuuta 2020

Eka valkkutunti


Sätky 5veen eskarissa koettiin eilen jälleen jänniä hetkiä: Päästiin mukaan Tiinan tunnille ja sinne matkattiinkin eilen aamuvarhain.

Tässä oli siis taas monta uutta asiaa: Mennään kello kädessä johonkin, mennään ylipäätään vieraaseen paikkaan ja siellä vielä vaaditaankin jotain ratsastuksellista.


Kotona Sätky meni kyytiin minuutissa. Matka meni hyvin, tamma oli ensi kerran rento ja seistä möllötti koko matkan paikoillaan syöden heinää. Uudessa paikassa Säde jatkoi samalla linjalla eli seisoskeli nätisti ja katseli maisemia. Ei siis draamaa tai hyperventilointia.

Tässä viritetään ratsastajaa istumaan oikein.
Tunnin aluksi Sätky sai ihmetellä peiliä ja sadetinta. Jälkimmäinen oli vähän kauhistuttava, mutta sen kanssa pystyi elämään. Ensimmäisenä tehtävänä tehtiin pääty-ympyrällä ympyrän pienennystä ja suurennusta, ajatuksena oli saada sisätakajalkaa astumaan aavistus alle ja täten takaosaa hieman enemmän töihin. Sätky oli aluksi vähän hidas pohkeelle, joten sain keskittyä olemaan tarkka omissa avuissani. 

Laukkaa otettiin sen verran, että nähtiin vähän sitäkin. Siihen saatiin kotiläksyksi ajatella enempi ylämäkeen jo nostossa. Sätkyllä onkin laukka vielä hyvin, hyvin raakaa ja alkutaipaleen aikana se ei edes kuulunu askellajivalikoimaan voimattomuuden vuoksi. Nyt se nostaa kyllä laukat ja jatkaa ko. askellajssa pyynnöstä, mutta laukan laatuun ei ole juurikaan vielä puututtu. Kaikki aikanaan. :)

Sen jälkeen fiksailtiin kuski istumaan paremmin. Istunta muuttui hetkellisesti vähän ns. raskaammaksi ja Sätky oli ihmeissään siitä eli liikkui hieman hitaammin ja ihmetteli muuttunutta "kuormaa". Tehtiinkin hajoitusravissa lopuksi harjoitus, jossa sain vinkkejä siihen, miten sopivasti keventää omaa istuntaa lantionpohjasta lähtien. Siinä sanamalla pääty-ympyrällä piti ajatella kaulan liittymää vähän ulos, aavistus asetusta sisälle ja avot, kun kuskikin piti lantionsa oikeassa asennossa ("kori pystyssä"), lähti tamma ravaamaan kuin keinuhevonen konsanaan jouset alla. Puoli ympyrää istuin ihan hoomoilasena kyydissä, wau!


Siihen olikin hyvä lopettaa. Oltiinkin yhtä auringonsädettä molemmat hevoseni kanssa! Sätky sai viilentävän suihkun ja se seisoi kiltisti traikun perässä kiinni sen aikaa. Kyytiin se tuli alle minuutissa ja kotimatka sujui hyvin. Olen iloinen, kun kuljetustreenit ovat tuottaneet tulosta ja tässäkin lajissa Sätky osoittaa olevansa nopea oppimaan. Julishka oli kuljetusmaskottina mukana, koska jokainen suomenhevonen tarvitsee oman ponin, tietty.

Kotona Sätkylle maistui kolme ämpärillistä mash-vettä. Vieraassa paikassa oma vesi ei maistunut.
Nyt kotiläksyjen pariin. Elämä on ihanaa.

4 kommenttia:

  1. Saan jotenkin aina hirveästi vertaistukea omaan harrastamiseen ja tallinpitoon näistä sun postauksista ja blogista! Kiitos :)

    VastaaPoista
  2. Meillä on ollut tänä kesänä niin päin että jokainen poni tarvitsee oman suomenhevosen :D
    Eli valjakkovalmennuksissa ollut suokkiruuna seuraponina, tosin viimeisin reissu tehtiin ihan kahelleen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah, vuoroin "vieraissa" siis! ;)

      Meillä noiden ponien kanssa reissaus on ihan luksusta, kun ne ovat niin vaivattomia. On hevosetkin, mutta ponit vaan on niin superhelppoja. <3

      Poista