sunnuntai 21. elokuuta 2016

Salaman ensimmäiset kilpailut


Vuosia olen uskonut tähän hevoseen, vaikka taakka harteilla on toisinaan ollut raskas. On ollut välillä todella vaikeaa luottaa omaan tekemiseen, kun kaikki menee enemmän tai vähemmän pieleen.

Tänään kuitenkin Salaman harja letitettiin ja satulaan laitettiin valkoinen huopa. Kaikista maailman asioista tämä tuntui tänään erityisen arvokkaalta ja erityiseltä: Ensimmäiset kilpailut hevoselle, joka on yleisellä mittapuulla hieman hankala ja joka voisi näillä vioilla ja vammoilla olla jo montussa. Tästä päivästä on kyllä haaveiltu, mutta sen ei ihan heti uskottu koittavan. Mitä sitten tulee lopputulokseen - uskoa pitää edelleen kovin. Nytkään ei mennyt ihan putkeen.

Kuva: Raisa
Ohjelmana tänään oli He C EB Special 2015, joka oli ekaksi kisaohjelmaksi ihanan simppeli ja täten oikein sopiva juttu Salamalle. Sen verran omaan nykyään itsesuojeluvaistoa, etten halunnut kiivetä selkään vielä itse. Siksi siis Elina laitettiin selkään jääviileäkaappihermojensa kera.

Perjantain viimeistelytreeneissä hevonen oli vallan mukava: Letkeä, reipas ja iloinen. Lauantaina se oli sympaattinen oma itsensä, kun käytiin illalla metsässä kävelyllä. Tänään se näytti kaikki puolensa, niin hyvässä kuin pahassakin.

Verkka muiden hevosten seassa meni tänään alkuun näin:



Mikäköhän tämäkin on... Joku Salaman oma moovi.

Kunnes sitten pätkittäin näytti jo ihan kivalta ja energiseltä:





Eteen ja ylös, toteaa Salkku.
Ja sitten, kuten arvata saattaa, alkoi askel painaa. Vielä maneesissa odotellessa näytti ihan hyvältä.

Rata alkoi ihan kivasti (pisteet 6-6,5) ja se eteni ihan okei aina ekaan laukannostoon saakka. Sitten bensa loppui aivan totaalisesti. Elina teki tässä tilanteessa aivan oikean ratkaisun ja keskeytti radan.

Tässä video alkuradasta.


Iik, peili.

Kuva: Raisa
Kuva: Raisa
Tällaista se hevosurheilu joskus vain on, erityisesti nuorten kanssa. Salama sai kuitenkin hyvää kokemusta: Verryttely ahtaassa tilassa muiden kanssa sujui alkujärkytyksen jälkeen ihan hyvin. Maneesi oli sille ihan okei ja tuomarikaan ei ollut erityisen pelottava. Ensi kerralla on verryteltävä eri tavoin ja toivottava, että vastaavasti taas kontrolli riittää sitten itse rataan edes jotenkin.

Voisi siis luulla, että olisin pettynyt tai muuten murheissani - en lainkaan. Se, että päästiin radalle asti, oli jo Salaman kanssa iso juttu. Kisakalenterin pläräys jatkuu!

36 kommenttia:

  1. Salama oli hieno! Hyvä tästä tulee :) seuraavalla kerralla verkkaa tosiaan eri suunnitelmalla, niin vola!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, sitten saadaan vähän erilainen paperi kouraan - ehkä! :D

      Poista
  2. Miksi jalkavikainen hevonen on noin tankki? Mahdottoman ruman mallinen runko ainakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kts. yst. vastaus alta. Ei tämä mikään rakennekukkanen ole, vaan hieman hentojalkainen työhevosrunkoonsa nähden. Pää on onneksi pieni ja sievä kaiken lisäksi. ;) Mutta koska Salama on onnellinen ruuna, on ykshailee, miltä jalka-asennot tai runko näyttävät. Meille se on tärkein aarre, jonka hyvinvoinnin eteen tehdään paljon asioita. Olkoonkin tällä hetkellä lääkekuurin jäljiltä hieman pulska. Liikkuu innokkaasti ja lähtee töihin mielellään, joten eiköhän tuo paino tuosta taas laske toivotusti.

      PS. Vako selässä sillä on ollut aina, pikkuvarsasta asti. Pakko sanoa, ennen kuin joku jaksaa kommentoida siitä(kin).

      Poista
  3. Jäätävän lihava. Ei kannata tuuppailla ennen laihdutuskuuria jalkojen ja keuhkojen vuoksi. Muutenhan se on symppis ruuna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No arvaa harmittiko, kun sain sen kesällä ahkeralla liikutuksella hienoon kuntoon. Sitten pamahti päälle pitkä kortisonikuuri ja sen aikana piti liikuntaa harrastaa kevyemmin. Se ikävä kyllä näkyy nyt näin. Kortisoni lisäksi "pöhöttää", onneksi tämä pöhötys on ruvennut pikkuhiljaa sulamaan pois. Lääkitys on loppunut jo tovi sitten varoaikojen puitteissa. :)

      Poista
    2. Hienoa Salama! Tästä se kisaratsun ura alkaa. On se vaan hieno, vaikka onkin vähän paksu. Tuo anonyymin kommentti sai minut hymähtämään, millä se hepo sitten laihdutetaan, jos ei "tuuppaamalla"? Liikettähän ne tarvitsee, tosin jokainen itselleen sopivan määrän ja laadun...

      Poista
    3. Nää on näitä hetkiä, kun painetaan tarkasti mieleen nuoren hevosen elämässä - eka sitä, eka tätä... :) Onneksi Salama on sentäs kulkenut paljon, niin ei mene matkustamiseen enää kaikki voimat. Sekin olisi oma haasteensa, jos polle olisi ihan loppu jo trailerista tullessa. Eli jotain hyvää kymmenistä klinikkareissuistakin!

      Eiliseen liittyi valtava tunnelataus. Päivässä oli pikkasen muutakin ajateltavaa, kuin pöhöttyneen hevoseni maha. Ja toki tuo, kun se verkassa oli jännittynyt ja täten hyvin lyhyt, korostaa kuvissa vielä tuota pyöreyttä - vrt. vaikka tuohon kuvaan, missä se seisoo rentona maneesinoven edessä. Toki videolta liikkuvasta kuvasta näkyy se totuus. ;) Olen kyllä ihan kotioloissakin päivitellyt isännälle, että jestas tätä Salaman pötsiä taas! (Eli ei hätää, en ole sokea. :D)

      Poista
  4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedostan kyllä hevosen lihavuuskunnon. Tiedostan myös, mistä se johtuu. Vaikka kasvaneen läskin syynä on tällä kertaa allergiaan tarkoitettu kortisoni (Equisolon, kuukauden kuuri yhteensä), ei se läski silti tipu päältä parissa viikossa. Kortisoni on elimistölle kova rasite ja vaikuttaa juurikin aineenvaihduntaan sekoittamalla sitä(kin). Se näkyy hevosessa erityisenä ahneutena (syö aivan kaiken kuivikkeita myöten!!!!) ja lihoamisena, vaikka ruokaa on toki säännöstelty. Tuo ylenpalttinen kuivikkeiden ja muiden syöminen jäi heti pois, kun kortisoni loppui. Liikutus on pidetty sellaisena, kuin eläinlääkäri on ohjeistanut eli kauheaa hikijumppaa on pitänyt välttää, jotta allergiaoireet rauhoittuvat. Hevonen tarvitsee laihtuakseen taas aina liikuntaa, jossa se hikoaa. En riemusta kiljuen ottanut vastaan tuota lääkitystä, koska arvasin, että tässä käy näin. Päälle vielä kaviokuumeriski... Silti liikuttaa täytyy, koska nämä jalat kaipaavat liikettä. Mitä enemmän liikkuu, sitä paremmin se liikkuu. Yötä päivää ulkoilu on ollut pätevä ratkaisu myös, en tätä enää sulje talliin kuin pakon edessä.

      Siksi en nyt jatka tätä läskikeskustelua, toimenpiteet hepan hoikistamiseksi (= normaali liikutusrytmi) ovat käynnissä ja muutaman viikon päästä näkyvillä on varmasti ihan muuta. Jos ja kun kortisonikuureja ei enää tarvittaisi. :) Vielä kun kelit suosivat ja valoa riittää, maastoillaan niin paljon kuin ehditään. Se on hyväksi mielelle, jaloille ja kaikelle.

      Mutta joo. Reissu tuli tehtyä ja verkassa ohi suhaavat muut hevoset olivat alkuun jänniä lohikäärmeen lailla puhisevalle pikku-Salkulle. Ensi kerralla pitää se jännitys ja siitä seurannut ilmavuus hyödyntää radalla. ;) Nuorelle ja kokemattomalle on hyvin tyypillistä, että vaihteita on kaksi: Täysillä ja ei ollenkaan. Nyt hevonen väsähti täysin alkuriehumisten jälkeen ja tämä oli ainoa oikea hevosystävällinen ratkaisu tässä tilanteessa. Elina ratsastaa kauniisti, voin lämpimästi suositella. :) Kyllä tässä toivon mukaan ehtii vielä starttailemaan vaikka ja mitä.

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    3. Et pahoittanut. :) Vastasin vain asiaan tyylilleni uskollisesti eli lyhyesti ja ytimekkäästi. ;)

      Olet ihan oikeassa, tuohon omien näkemiseen voi turtua kun silmä tottuu. Puolin ja toisin. :D Tällä kertaa tosin olin ihan kartalla, kun tämä viimeisin paisumus tuli kuin yhdessä yössä. Ei silti viitsitty jäädä kotiin sen takia, kun hyvä seurakisatsäänssi osui kerrankin kohdille. Pääsi viime kesäinen heinäkin hiljattain loppumaan, sillä tämä pysyi vähän paremmin kuosissa. :D

      Poista
    4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    5. Ei siinä ekassa kommentissa mitään pahaa ollut. :) Normaalia keskustelua, enkä tosiaan tästä pahastunut. Enempi nuo anonyymit huutelijat ärsyttävät - kyllä minäkin näen päivittäin mielestäni rumia (sekä lihavia että laihoja) asioita ja vaikkapa hevosia, mutta en silti koe tarpeelliseksi huutaa sitä ääneen. ;) Tai jos huutaisin, käyttäisin ihan omaa nimeäni.

      Poista
    6. Marjut saa poistettua nämä tyhjät viestit jos tahtoa löytyy.

      Poista
    7. Joo, saa ne halutessaan kyllä pois. :)

      Poista
  5. Jatkuvasti yritän laihduttaa omaa poniani joten tiedostan prosessin tuskan ja sympatiat menevätkin teidän suuntaan. Vaikka ruokavalio on kunnossa ja parhaansa tekee liikutuksen suhteen niin silti alkuperäisrotujen lihavuuskunto on vaikea pitää kontrollissa. Lisätään vielä ripaus lääkkeitä, kaviokuumetta tai muita vaivoja niin johan on soppa. I feel you!

    Videolla alkurata näytti oikein mallikkaalta, jotenkin blogin perusteella olisin veikannut Salaman vetävän ranttaliksi mutta se ilmeisesti tapahtuikin sitten verkassa. Erittäin fiksu päätös kuskilta keskeyttää ennenkuin hevoselta meni täysin maku hommaan. Ensi kerralla paremmin ja hyvällä taktiikalla varustettuna :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, ei näitä kokonaan ruuattakaan voi jättää. :D Tai toki voi, jos kaipaa toisenlaisia ongelmia osakseen. Minä en, kaksi vatsahaavahevosta riitti.

      Verkasta en tajunnut/ehtinyt/kyennyt ottamaan videota, mutta kuten kuvista näkyy, se oli vähän tuollaista hassunhauskaa menoa. Vähemmästäkin vetää itsensä maitohapoille...

      Salamalla on tuo tapa, että kun se hyytyy, se todella hyytyy. Pari kertaa on päässyt käymään niin ja silloin se on ihan turta. Silloin ainut oikea ratkaisu on lopettaa hommat siihen paikkaan. Joskus se teki tuon tapaista, koska työnteko oli syvältä, mutta nykyään se on sen verran yritteliäs ja motivoitunut, ettei ihan huvin ja urheilun vuoksi lyö hanskoja tiskiin. On-off-kytkin on näillä nuorilla joskus herkässä.

      Poista
  6. Vähänkö hienoa! Vaikka tulikin keskeytys.

    Pakko kommentoida yhden anonyymin heittoon, että keuhkovaivaisella ei saisi mennä rankasti. Nimenomaanhan keuhkovaivaista pitää liikuttaa niin paljon kuin voi, koska mitä parempi kunto niin sitä vähemmän keuhkot yleensä vaivaavat. Tietysti pitää mennä hevosen voinnin mukaan ja ainakin tämän tekstin ja kuvien mukaan Salaman vointi vaikuttaisi olevan varsin pirteä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli hienoa päästä "takaisin radalle" eli valmistautua kisoihin ja ylipäätään putsata ja puunata Kultipuppelia. ;) Jopa se karmea jännitys oli kiva kokea jälleen vuosien jälkeen! Pulssitaso mulla oli yhtä korkea nyt kuin ponioripäivilläkin, et ihan jees.

      Salama ei päästä ketään helpolla, joten nöyrästi treenataan kohti seuraavaa karkeloa. Mikä ja missä se sitten on, sitä ei ole vielä päätetty.

      Ja totta puhut keuhkovikaisen asioista. Liike on tavallaan lääke, kunhan se tehdään kunnon mukaan.

      Poista
  7. Jee, hyvä Salama!!!!! Hienon näköistä menoa ja hyvin keskittyi vaikka ekat kisat :-)

    VastaaPoista
  8. Itsekin keväällä hevosen kanssa ensimmäiset meidän sekä minun kisat startatessa jouduin keskeyttämään ennen ekoja laukkoja. Hevonen hyytyi ja tyssäsi seinään vaikka oli ollut verkassa aivan Super! Olin kuitenkin tyytyväinen hevoseen joka tuppaa säikkymään, pöllöilemään ja muuten vain sikailemaan, koska se ei tehnyt niistä mitään vaikka kaiutin, peilit ja tuomariauto meinasikin syödä! Nyt ollaan vaan treenattu ja vielä treeniä ja ensi kuussa hevoseni kanssa uusi yritys. :) salama on niin hieno! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei, kohtalotoveri! :D Tämäkin oli super niin kauan kuin bensaa riitti... Sitten vilkkui bensavalo ja sitten se menovesi loppuikin kokonaan. :D

      No, uusi yritys tosiaan joskus. Mekin olimme iloisia, kun esim. tuomari ei ollut lainkaan pelottava nyt, se olisi voinut olla... ;)

      Poista
  9. Ihana toi salaman oma liike, jos mä olisin hevonen mun oma liike olisi varmasti sama ^_^ ja hieno kokemus Salamalle! Wallukin oli lauantaina hakemassa hyvän ensimmäisen kokemuksen, mutta kovin paljon pienemmässä mittakaavassa kuin Salama

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meinas mennä jalat solmuun Salkulla, kun piti melkein kaikki kivat moovit esittää. ;)

      Tsemppiä teillekin karkeloihin! :)

      Poista
  10. Ihan mahtavaa kun olette kaiken tämän jälkeen päässeet valkoisten aitojen sisään. Nyt vaan hiukan lisää voimaa, pientä painonpudotusta (tulee varmasti itsestään jos ja kun pääsette kunnolla liikkeelle) ja rutiinia, niin hyvä tulee! Etkä olisi varmaan synkimpinä hetkinäuskonut, että näinkin hyvässä tilanteessa nyt olette. Hienoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tuo aika fantastinen fiilis oli, kirmailla muiden "normaalien" joukossa ja verkassa näytti vielä tosi hyvältä. :) Tuossa alkuvuodesta, kun poltin itseni ihan loppuun näissä heppahommissa, ei käynyt mielessäkään tämä eilinen koitos.

      Treenit jatkuvat ja vahingosta viisastuneena ensi kerralla tehdään pari juttua toisin. ;)

      Poista
  11. Hyvä Salkku! :) Siitä se lähtee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Salkku yllätti loppupeleissä käyttäytymällä suht hyvin, ellei alun verkkasekoilua oteta huomioon. Ihan jees sille, vaikka lopputulos olikin nyt tämä. Olisi voinut seota täysinkin. ;)

      Poista
  12. Välillä lueskelen- HYVIN harvoin mitään kommentoin, mutta voih, vanhan edesmenneen Viljami-ruunan kanssa muistan kyllä niin tuollaisen ratahyytymisen. Se oli kyllä kamala tunne, ja joskus olisi pitänyt tajuta keskeyttää:-)
    Seuraava suomenhevoseni oli sitten mallia lentoonlähdössä ja sen kanssa joka toinen kommentti oli "kiireinen, kättä vasten" ��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa! Mukava kuulla, että olet(te) menossa mukana! :D Muistan hyvin Viljami-ruunan ja erityisellä lämmöllä muistelin teitä juuri viimeksi sunnuntaina. :D No, treeniä ja harjoitusta, eiköhän tämäkin tästä... Salamakin on vielä niin mustavalkoinen, että se on joko tai: Joko lähdetään lentoon (jolloin se on ihanan tyhjä edestä) tai sitten ei liikuta yhtään.

      Poista
  13. Mistä tuo otsapanta on? <3.<3 Ja mitä kisasuoritukseen tulee, niin ei kuin uutta putkeen! Nuorten kanssa kaikki on mahdollista! Jos ei mitään yritä, ei missään epäonnistukaan ikinä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sä sen sanoit, jos ei koita, ei voita. ;)

      Otsis on Glen Gordonin Diablo-sarjasta. Olivat Salkun ekat suitset, jotka vaihtuivat tosin Dyoneihin viime syksynä. Otsis jäi, kun siitä on tullut jo melkein tavaramerkki tälle. :D

      Poista
    2. Niinpä! :) Ja hyvin usein voittajat ovat häviäjiä, jotka päättivät yrittää vielä kerran! :) Tsempit jatkoon! Ja kiitos, meidän varsa haluaa just tommosen otsapannan! Sopii kuin nenä päähän, pakko yrittää jostain saada käsiinsä! :D

      Poista
    3. Kiitos! Ehkä jonain päivänä Salama (ja ehkä minä) saadaan joku ruusu jostain, ken tietää.

      Tuota Diablo-sarjaa ei enää valmisteta, mutta joskus noita näkee FB-kirppiksillä kuitenkin myynnissä. Hööksillä oli joku oma kopio tuosta pääkallosetistä myös jokin aika sitten.

      Poista