Kakkosluokalle

Eskari ja eka luokka lienee jo käyty, luokallekin on taidettu joskus jäädä, mutta hiljaa hyvä tulee. Jotkut elävät ja kehittyvät omalla käyrällään.

Sellainen on Salamakin, joka parantaa kuin sika juoksuaan: Tänään treenailtiin rennomman kesäpaussin jäljiltä ekaa kertaa. Tätä voisi sanoa kakkosluokaksi, jolloin vaatimukset pikkuhiljaa kasvavat.

Ennen oli tärkeää, että avut menivät perille ja niin on toki nytkin, mutta seuraavaksi reaktionopeutta parannetaan. Lisäksi toiminnalla on jokin konkreettinen tavoitekin: Ensimmäinen sellainen on viikon päästä ihan vieraalla tallilla valkoisten aitojen sisällä. Ensimmäiset kilpailut siis!

Kisojen kannalta koko homma otetaan ihan treenin kannalta. Hyväksytty tulos on ainut tavoite kivan fiiliksen lisäksi. Salamalla on heikkoutensa, mutta hyvänä päivänä se on varsin kiva ja letkeä, jos vain kuu ja tähdet sattuvat kellahtamaan sopivaan asentoon. Sen eduksi on jälleen todettava, että se näyttää kivemmalta miltä tuntuu! Laukka on vielä vaikeaa ja kesken, mutta ravipätkät näyttävät jo ihan asiallisilta.

Salaman mielipide trailerista sunnuntaiaamuna klo 9 oli ekan kerran koskaan sitä luokkaa, että jouduin jopa maanittelemaan tätä hetken oikeaan suuntaan. Pihanurmikko meinasi viedä voiton...

Koska nuoren hevosen mieliala ja erityisesti tämän pää kaipaavat vaihtelua, kuluu seuraava viikko vallan maastoillessa. Näin kenttätyöskentely pysyy mielekkäänä ja ehkä tassu nousee sitten kisapaikallakin vauhdikkaasti. ;)

Ja vihdoin sitten katsomaan niitä kavereita! :D