Viides kävelypäivä jo

Onpas viikko mennyt vauhdilla! Salama on kävellyt enemmän tai vähemmän kuuliaisena narun päässä nyt kolme kertaa päivässä, 15-20 min kerrallaan. Se on ihan maksimimäärä, mitä Pojun kanssa kestää tepsutella per kerta, koska jo 5 min jälkeen Salkun nahkapuku alkaa kiristämään turhan paljon ja se aloittaa leikin haastamisen minun kanssa. Mulla onkin jo hieno "kipsivalu" (= paljon mustelmia) vasemmassa reidessä, kun tyyppi on upottanut hampaansa siihen jo useamman kerran... Olen yrittänyt keksiä sille narun päähän vähän vaihteluakin, mutta pääsääntöisesti on ollut pakko toteuttaa kävelyjutut pihalla tai kentällä, joten välillä ideat ovat vähän vähissä, autojen sekaan kun emme nyt lähde toistaiseksi. Niitä ihmetellään sitten paremmalla ajalla ja terveydellä, mielellään myös valoisaan aikaan.

Ihan vähän pojat ovat saanneet purkaa paineitaan nyppimällä toisiaan väliseinän yli.

Olisin pistänyt Salkun jo nyt viikonloppuna minitarhaan, mutta kaavailemani kohta ulkotallin kyljessä on niin kurainen, etten ota mitään turhia riskejä nyt, etteivät haavat vain tulehtuisi. Maanantaina tai tiistaina ukkeli pääsee yksin tarhaan (ellei sitten koko tarha muutu jokisuistoksi) ja virittelen poikien väliin jonkinlaisen väliaidan. Jalkojen väli turvottelee välillä ja on vähän kipeä, mutta kävelyn jälkeen turvotus on aina laskenut hieman. Tätäkin on kätevää seurata valokuvin, tosin niitä kuvia en sentään jaa täällä, ainakaan tällä kertaa. ;)

Duke von Puke on ottanut lunkisti. Edellispäivänä nappasin sen liinan päähän ja pikkuorilla meinasi kärsä venyä yli äyräidensä, sen verran innoissaan se oli, kun pääsi "kunnolla" käsiteltäväksi päivittäisen harjailusession lisäksi siis. Tyyppi sai purkaa paineitaan liinan päässä ja totta tosiaan, se oli kuin lentävä karvainen lihapulla, joka pomppi ympärilläni sinkoillen milloin mihinkin, kiltisti totellen kuitenkin. Hauska otus!

Ilmeisesti hieno otsalamppuviritykseni, joka ei oikein toiminut mutta herätti pientä hilpeyttä kotikulmilla, sai osakseen sen verran säälipisteitä rakkaalta mieheltäni, että tämäpä asensi kolme valoa ulkotalliin. Jipii, nyt näkee siivota sen, oli sitten aamu tai ilta tai mikä vain talviaika ja hepoillakin on aina "syöntivalo" mökissä. :)