1) Perinteinen juhannusmaasto check. Kylänraitti oli niin hiljainen, että törmättiin vain hirveen. Ensimmäinen asia, joka sai Säteen vetämään liinat niin nopeasti kiinni, ettei kukaan ehtinyt edes kissaa sanomaan. Kun tuijotuskilpa hirven kanssa saatiin taputeltua, matka jatkui luonnollisesti ongelmitta. Mikä huvittavinta, Salama ei edes huomannut koko otusta.
X) Salaman kengitystä vähän fiksailtiin ja taas mennään. Pikkuriikkisistä asioista on sillä asiat aina kiinni. Kovinkaan paljoa ei tarvitse jonkun asian muuttua, kun hevonen on ns. jalaton. Joku toinen yksilö juoksisi kilpaa samoilla vaivoilla, tämä potee miesflunssaa heti, kun kavio on millin väärässä asennossa. Ei ole helppoa herkän ruunan elämä.
2) Säde sen sijaan painaa menemään ihan tyytyväisenä. Kävelylenkkejä on pikkuhiljaa pidennetty ja metsään on menty. Näillä ötökkäkeleillä kävely on muuten suht syvältä, kun karkuun ei voi juosta.
+ Ponibonus!
Risto-poni lähti uusiin seikkailuihin ja Julishka muutti talliin. Pihattoelämä on pitänyt sen linjat turhankin solakkana, mutta toisaalta oma ponikaveri on ollut Juppelle tärkeä juttu.
Isäntä teki sille uuden ponikarsinan sisälle. Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen aukeaa - tiimiimme löytyi aivan ihana ravinuori, joka koittelee tässä nyt Julishkaa radalle. Ehkä salainen haaveeni, oma ravuri on pian totta? Jos kaikki menee hyvin ja poni osoittaa jonkinlaista lahjaa lajiin, nähdään se ehkä keväällä startissa.
Rauhallista juhannuksen aikaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti