maanantai 5. lokakuuta 2020

Kesäihottumatilinpäätös, kausi 1


Otin tietoisen riskin talvella, kun ostin Sätkyn. Jonkin asteinen kesäihottuma oli tiedossa ja usko vaivan hoitoon kova. Ihottuma on suomenhevosella jo sen verran yleinen, ettei voida puhua viasta, vaan valitettavasti ominaisuudesta. Talvella pohdin hoitostrategiaa blogipostauksen muodossa. Nyt on ensimmäisen ihottumakauden tilinpäätöksen aika, miten meidän kävi?

Toim.huom. Teksti on pohdintaa omista kokemuksista ja tuotetestaukset ovat täysin omakustanteisia. 

Sätky 5.1.2020

Sinänsä tamman hankinta tapahtui kreivin aikaan: Oli talvi ja hyvin aikaa pistää asioita kuntoon. Iho vaikutti kuivalta, atooppiselta ja hilseili kovin. Se on tyypillistä ihottumahevoselle, kun iho on kovilla. Harja oli leikattu pystyharjaksi, mutta kaulalla ei ollut ns. kroonisia paksuuntumia, lähinnä vain vähän rasvaa. Hännässä näkyi jonkin verran hankausjälkiä, mutta se ei se ihan majavanhäntäkään ollut.


Hoito alkoi siis jo tammikuussa. Ruokintaan lisättiin hyväksi havaittu kotimainen hamppurouhe ja sinkkilisä, muuten sapuska pidettiin mahdollisimman simppelinä (heinä, kivennäinen, Selected). Jo parissa viikossa hamppurouheen aloittamisen jälkeen hilseily väheni ja karva alkoi kiiltämään hieman. Tulos oli lupaava.

Talvikaudella hamppurouhetta menee 2-3 dl per päivä ja ns. ihottumakaudella 3-4 dl. Ostan itse hampun kokonaisena siemenenä isommassa erässä ja teen rouheen itse.


Jos hevonen on polttiaisille allerginen, voi ihottumakauden jakaa karkeasti kahtia. Keväällä tulee ensimmäinen polttiaishyökkäys ja loppukesästä sekä syksystä toinen. Kevään polttiaisaalto hyökkää mahan alle sekä jalkoihin ja myöhempi polttiaiskanta pyrkii jännästi jouhien sekaan. Siinä välissä esiintyy sekalainen seurakunta muita verenimijöitä, joihin ainakin oma tamma reagoi vaihtelevasti. Paarmat ja hyttyset olivat ihan yhtä syvältä ns. terveelle kuin kesäihottumaisellekin hevoselle. 

Kun kevät näytti tuloaan niin, että yötkin lämpenivät, oli aika aloittaa kokovartaloloimitus 24/7. Kyllä, yötä päivää, turvasta häntään. Ennaltaehkäisy ihon ehjänä pitämiseen on helpompaa kuin jo tulleiden hankausjälkien hoito, joten hyvä istuva loimi (väh. 3 kpl) on kesäihottumaisen tärkein kapistus. Loimitusta jatketaan niin kauan, että yöpakkaset ovat kestäneet useamman yön eli nyt sääennusteen mukaan pitkälle marraskuuhun saakka.

Omalla tammallani ongelma-alueeksi on muodostunut silmien ympärykset ja korvien taustat. Siispä Snuggyn pitkä huppu sekä sen päälle vielä tavallinen korvallinen ötökkähuppu on paras. Ne kestävät pientä hankausta ja suojaus tulee tuplana. Ötökkähuput ovat vähän kulutustavaraa, mutta melko pitkään niitäkin sietää parsia kasaan. Meillä niitä meni enempi tarhakaverin suihin kuin hankaamisesta rikki. Snuggyn loimet totesin muutenkin parhaaksi istuvuuden ja käytettävyyden takia, sillä loimipyykkiä on pestävä useamman kerran viikossa. Hyvän loimen lisäksi myös puhdas ja ehjä loimi on kaiken A ja O, joten aina täytyisi löytyä puhdasta päälle. Snuggyt ovat helppoja pestä kotikoneessakin, kun kolisevia metallisolkia ei ole. Monen suosima Horsewaren ihottumaloimi on helppo ja nopea pukea, mutta ainakaan meillä se ei suojannut juuri tärkeimpiä kohtia. Se on kuitenkin hyvä varaloimi.

9/20

Hamppurouhe sai jouhet kasvamaan ihan silmissä. Sätkyn harja kasvoi puolen vuoden aikana yli 15 senttiseksi ja jakautui luonnostaan kahdelle puolen. Toiset leikkaavat ihottumahevoselta automaattisesti harjan pois, mutta itse halusin pitää tukan päässä. Se vaikeuttaa hieman päivittäistä ihonhoitoa ja loimi herkästi hankaa harjaa. Niksi harjan siistinä ja ns. ehjänä pitämiseen ihottumaloimen alla: Pienet ponnarit ovat pop. Kumilenkit kuluttavat harjaa, mutta lasten pienet hiuslenkit ovat hyvät. Itse "letitän" harjan parin päivän välein uusiksi. Kun jakaukset ovat valmiina, on ihon rasvaus helppoa.

Säde syyskuussa 2020.

Lähes jokainen ihottumahevonen tarvitsee jonkin hoitotuotteen ihon paikallishoitoon. Jälleen ennaltaehkäisy on tärkeää, joten ihoa tulee rasvata ongelmakohdista myös ennen mahdollisia reaktioita. Markkinoilta löytyy vino pino kotimaisia ja ulkomaisia tuotteita, joita selatessa melkein hengästyy. Koitin itsekin yhtä kaikkien hehkuttamaa kotimaista tuotesarjaa, mutta en koe tamman saaneen siitä mitään hyötyä, päinvastoin. Voiteet ovat kalliita ja hevosen kokoiselle otukselle edes puolen litran pullo ei kauaa haise.

Keväällä perehdyin ruotsalaisella keskustelupalstalla bentsyylibentsoaattiin. Sitä myydään myös valmiina voideseoksena (mm. Bio'Nix, Killitch Sweet Itch), mutta ns. raakaa tavaraa saa tilattua Briteistä. Koitin pari pulloa Bio'Nixiä ja voiteella oli hyvä vaste. Kyseessä on ainesosa, jota on käytetty joskus syyhylääkkeenäkin. Se hillitsee tehokkaasti kutinaa ja tein myös empiirisen ihmiskokeen itselleni: Ötökänpuremat todella lakkasivat kutisemasta.


Tilasin itsekin pullon bentsyylibentsoaattia. Sitä sekoitetaan perusvoiteeseen (meillä käytössä lila Apobase) ja tuloksena on helposti levittyvä ja imeytyvä maitomainen voide. BB:n pitoisuutta titrasin samaksi kuin Bio'Nixissä eli noin 20-30%. Tällä on ollut paras vaste meille, mutta keskustelupalstojen mukaan jotkut ovat pärjänneet pienemmälläkin vahvuudella. 

Rasvaus suoritetaan päivittäin ja käytännön vinkkinä sanoisin, että rasvaa saa ihan käyttää. Eli jälleen 500ml pullo ei hevosella kauaa kestä, mutta koska taustalla on usein atopiaa, on ihon saatava myös ulkoisesti kosteutta itseensä. Rasva levitetään huolellisesti myös harjan jakaukseen/keskelle ja hännän alle. Tissien / pippelin edusta on myös arka paikka, johon ötökät iskevät. Silmien  ympärille olen käyttänyt vauvojen sinkkivoidetta, joka suojaa ihoa hyvin. Sitä myös laitetaan mahdollisiin ihorikkoihin.

Rasvaus tehdään aina puhtaalle iholle. Hikilenkin jälkeen hiet pyyhitään joko vedellä ja sienellä pois tai huuhdellaan letkulla. Noin kerta viikkoon Sätky kävi shampoopesulla, jonka jälkeen se kuivattiin huolellisesti. Eli ihottumaloimet puettiin vasta, kun iho oli kunnolla kuivunut. Pesuun käytän ihan tavan Linna-shampoota.

Säde ja Salama maastolenkillä syyskuussa 2020.

Ratsastukset ovat pyritty ajoittamaan niin, ettei pahimpaan ötökkäaikaan lähdetä esimerkiksi maastoon. Aina se ei ole mahdollista, mutta tarpeen tullen Snuggyn pitkä huppu on laitettu ylle. Tyylikäs se ei ole, mutta sillä ei tässä kohtaa ole mitään merkitystä. Ötökkämyrkkyjä en juurikaan ole käyttänyt, hirvensarvöljyä pahimpaan aikaan jonkin verran. 


Kesäkuusta lähtien Sätky on syönyt myös aamuin illoin antihistamiinia, n. 30 tbl per päivä. Tänä vuonna monissa valmisteissa on ollut toimituskatkoksia ja lääkkeitä olen hakenut sieltä ja täältä kissojen sekä koirien kanssa. Reseptillä ko. lääke on kuitenkin edullinen, joten sitä kannattaa ainakin kokeilla, jos perinteiset hoitokeinot eivät riitä. Doping-varoajat tulee toki muistaa, jos kyseessä on kilpaileva hevonen. Lääkityksen alkaessa hevonen on hetken väsyneempi, mutta se yleensä väistyy.

Säde on nyt siinä kunnossa, ettei siitä ainakaan pikaisesti katsottuna heti arvaa kesäihottumaa. Jouhet kasvavat edelleen kuin sienet sateella ja iho on hienossa kunnossa. Kuluneen vuoden aikana on kaksi kertaa tullut isompi reaktio eli alkukesästä tissien edusta oli rikki ja heinäkuun lopulla yksi kaulakappale hajosi hankaamisen seurauksena (loimi oli kastunut sateessa ja hiostanut ihoa), mutta muuten kutina on pysynyt kontrollissa. 

Aikaa ja rahaa kesäihottuman hoito vie, se on tosiasia, mutta hoitorutiinien muodostuttua homma on lastenleikkiä esimerkiksi jatkuvien jalkavaivojen hoitoon verrattuna. Näillä samoilla eväillä ja tempuilla taputellaan vielä loppukausi ja jatketaan tulevaisuudessakin. Meillä jäi vielä allergiatestit ja siedätyshoito odottamaan tulevaisuutta, mutta ne ovat toki hyvä pitää mielessä.

6 kommenttia:

  1. Mulla on varastossa joku 4-5 ihottumaloimen kasa odottamassa että veisin ne suutarille korjattavaksi. Meidän allergia on ollut tänäkin vuonna haastava hoidettava siedätyshoidosta huolimatta. Tänään sain itseasiassa uuden laatikollisen sitä, nyt menossa ns. ylläpitoannos n. kerran kuussa. Olisiko ensi kesä jo helpompi? Tosiaan loimia meni rikki ihan vain piehtaroimalla ja kavioilla rapsuttamalla monta, samoin huppuja. Paras huppucombo on ollut Snuggyn huppu alla ja siinä päällä vaihtelevasti ollut erimerkkisiä "avaruushuppuja" eli huppuja joissa on metallivahvike kaarevasti niin ettei huppu osu lainkaan silmille ja otsaan. Niitäkin on vain hajonnut luvattoman monta, ja ne on kuitenkin aika arvokkaita. Aineet sitten, meillä on toiminut Hexocil-pesu, BioN'ix ja tervalaastarispray. Ja hamppuöljy sisäisesti :) Sekä Histec tai muu setiritsiinivalmiste 20tbl/vrk. Eli aika samoilla mennään. Ellin pää ja korvat tosin oli pahimpaan aikaan aivan rikki ja verillä, ja silmät lähes umpeen turvoksissa. Nyt taas selvästi parempi vaihe kun ötökät hiukan vähentyneet, mutta vieläkin rikkeymiä löytyy. Harjasta on menetetty osa mutta on sitä vielä jäljelläkin. Häntä on ehjä, kankussa on yksi sitkeästi verille hangattu kohta. Niin ja ne loimet siis olleet kans päällä 24/7. Mun on kyllä pakko taas kerran todeta että jos Elli ei olisi niin lahjakas kuin mitä se tuntuu olevan, olisi sille itselleen ollut armeliaampaa päästää se vihreämmille laitumille laukkailemaan. Olen siis itsekäs, kun olen noin hyvän hevosen onnistunut saamaan, ja hoidan sitä sitten tietenkin parhaani mukaan. Mutta yksi asia on varma, vaikka Ellistä tulis ravikuningatar, varsoja sillä ei tulla koskaanikinä tekemään, niin kamala vitsaus tuo polttiaisallergia on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös se karkeasti mennyt niin, että yksi loimi käytössä, yksi pesussa ja yksi korjauksessa? :D Mulla oli lähes päivittäin joku Salaman hajottama huppu vähintään ommeltavana, siinä se menee iltauutisten kanssa puhdetyönä.

      Itse en uskaltanut investoida Rambon huppuun, mutta HKM-merkiltä näyttää myös löytyvän tuollainen "vannepipo". Se ei ollut enää kaamean hintainenkaan.

      Teillä kuulostaa ihottuma ainakin tämän kesän perusteella pahemmalta kuin meillä. Pahimmillaan ihottuma on sietämätön ja olen samaa mieltä, että joskus ikivihreä on noille paras paikka. Toivotaan kuitenkin, että teillä siedätyshoito helppaa ja onneksi BB:stä oli myös apua! Salamalla meni siedätyshoidon kanssa vuoden, että tilanne rauhottui. Sillä ei tosin ollut ötökkäallergiaa, mutta heinien suhteen tilanne vakaantui tosiaan noin vuodessa ja se ei enää ihan joka heinäpaalista saanut slaagia.

      Tsemppiä tulevaan teillekin! Omia entisiä ihottumaisia kun katsoo, niin toinen näyttää somekuvien perusteella olevan ihan ok kunnossa ja nykyinen omistaja hoitaa kutinaa asianmukaisesti, vaikka meillä kutina oli lähes sietämätön ja toinenkin on hienossa kunnossa, kun sopivassa laumassa on hyvä olla (stressi on pois). Joskus ihan ympäristön muutos auttaa, joskus ei. Aina se ei toki ole vaihtoehto ja meidän tapauksessa enää ei. :D

      Poista
  2. VAU! Ja kiitos, tästä sai enemmän ja parempaa tietoa yhdessä paketissa, kuin missään keskustelupalstan keskusteluissa yhteensä! Uskomattoman muutoksen on kokenut Säde noinkin lyhyessä ajassa ja vielä ns "pahan ajan" eli kesän aikana. Mitenköhän se olikin jo tammikuussa niin allergisen näköinen? Olen huomannut itse, että kutiseva kaveri on myös heinän homeelle erittäin herkkä ja saa siitä iho-oireita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Säde oli ihan vauveli ja vähän ankanpoikanen, mutta kyllä siitä joutsen vielä tulee. 😊

      On totta, että allergiat ovat usein ympärivuotisia. Salamakin on todistetusti allerginen heinille ja homeille, mutta sitten taas ei ötököille.. Säteelläkin varmasti on siis myös joku pölypunkki- tai vastaava herkkyys. Siksi hoitoa täytyy jatkaa vuoden ympäri tavalla jos toisella. :) (Ruokinta, vastustuskyky jne.)

      Poista
    2. Sätkyn vielä meillä ollessa pihatossa kuivikkeena oli myös olki jota aloin epäillä myös sitä kutinan aiheuttajaksi. 🤔

      Poista
    3. Jep, siksi en uskaltanut ottaa meille olkea, vaikka puoli-ilmaiseksi saisi. :D Salamakin sai olkipelletistä kauheat iho-oireet nuorena. Ei kiva.

      Poista