keskiviikko 27. syyskuuta 2017

Artuvetrin Therapy, osa 2


Viime kesänä Salaman pitkittyneeseen ja sahaavaan oireiluun löytyi allergiatestien jälkeen syy, heinä- ja varastopunkkiallergia. Suorituskyky ei ollut erityisen hyvä ja iho kutisi jonkin verran. Hevonen yski satunnaisesti. Vuosi sitten sille aloitettiin siedätyshoito, Artuvetrin Therapy-nimisellä valmisteella. Tässä linkki ensimmäiseen postaukseen aiheesta.

Pistokset annettiin alkuun tiuhemmin ja sen jälkeen kerran kerran kuukaudessa. Ne annetaan pienellä neulalla ihon alle kaulaan. Pistäminen on helppoa neulakammoiselle hevosellekin, kun oppii kikkakolmoset. Meidän tapauksessa silmän peittäminen ja muu ripeä toiminta auttaa.


Talvi ja sitä edeltänyt syksy jännitti. Onko hoidosta mitään apua? Syksyllä 2015 koko oireisto oli räjähtänyt käsiin ja silloin koko talvi oli ollut varsin vaikea.

Syksyn 2016 ajan syöttelin kuivaa heinää liotettuna ja kun kelit sallivat, siirryttiin säilöntäaineettomaan esikuivattuun heinään. Vuodenvaihteen jälkeen heinäerä vaihtui ja eräänä kauniina aamuna Salama seisoi karsinassaan jalat tukkeina mahanalus turvonneena. Luulin sitä virusinfektioksi, mutta kyseessä olikin allerginen reaktio heinälle. Tilanne laukesi antihistamiineilla, kortisonia kun tulisi välttää siedätyshoidon ajan.

Tuli kevät ja siitepölykausi. Hevosen pää meni, mutta kroppa ei. Suorituskyky pysyi kuitenkin yllättävän hyvänä, mitään ihmeellisempiä takapakkeja ei tullut. Yhtenä kevään viikonloppuna tosin silmät olivat turvoksissa ja rähmivät, mutta sekin tilanne laukeni antihistamiinilla ja suojahupulla.

Kelien lämmetessä oli myös siirryttävä kuivaheinään - alkuun liotin heinät, mutta sittemmin uuden sadon myötä Salama on syönyt kuivaa heinää ihan sellaisenaan ongelmitta. Asia, mitä kummasti arvostaa, kun aiemmin elukka yski jo pelkän heinän kuin heinän näkemisestä! Laitumen kanssa ei ollut ongelmia myöskään, ruoho ei aiheuttanut mitään näkyviä allergisia oireita. Ja mikä mahtavinta, oireet ovat pysyneet niin hyvin kurissa, ettei esim. yskää ole ollut yli vuoteen nyt.

Salama on majaillut pääasiassa ulkona yötä päivää, mutta yöt tallissakaan eivät ole olleet ongelma. Kuivike on pysynyt samana koko ajan (turve) eli ainoat heittelyt elinolosuhteissa ovat tapahtuneet heinän osalta.


Koen siedätyshoidosta olleen siis todella apua. Hoito on helppo toteuttaa ja hevosellekaan ei ole siitä tullut mitään kummempia sivuoireita. Päivän pari se saattaa olla hieman tukkoisempi pistoksen jälkeen, ei muuta. Tässä tapauksessa siedätyshoito taisi pelastaa tämän hevosen elämän!

8 kommenttia:

  1. Minustakin tuntui, että siedätyshoidosta oli myös Ruusalle apua, vaikka hoito jäikin kesken. Jos vielä alkaa tulla oireita niin voisin hyvin kokeilla uudemman kerran.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moni on tästä kertonut olevan apua! Ilmeisesti kuitenkin vielä aika vähän käytössä oleva hoito. Suosittelisin ainakin kokeilemaan, jos tilanne tuntuu toivottomalta muuten.

      Poista
  2. Hienoa, että siedätyshoidosta on ollut apua! Minkä hintaista tuo lääke on?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällä kertaa vuoden satsi oli n. 400e. Salamalla hoitoa jatketaan vielä ainakin vuosi.

      Poista
  3. Mielenkiintoista ja hienoa jos oli apua! :) Samaa kyselisin, että missä hinnoissa tämmöinen hoito mahtaa liikkua?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen kyllä lämpimästi. :) Hinta tulikin tuossa yllä. Ilmeisesti eri valmisteissa on vähän hintaeroja.

      Poista

Blog Widget by LinkWithin