Kolmen kopla kevään korvilla

Olin yhden päivän pois. Läsipää oli seuraavana päivänä kuin takiainen ja maastolenkilläkin kuin herran enkeli, miellyttävämpi kuin ehkä koskaan. Hassu ele siltä!

Jokunen viikko sitten kevät tuntui myös Sankarisalaman rintakarvoissa: Elämä vipatti niin, ettei se meinannut pysyä nahoissaan sitten yhtään. Taluttaessa se jyräsi, keuli ja jopa yritti purra, koska kiire kevääseen. Otettiin pieni kertaluontoinen kehityskeskustelu aiheesta ja elämä jatkuu nyt kuten ennenkin, taluttaessa voidaan kulkea ihan löysälläkin narulla. On se jännää, miten joka kevät samoihin aikoihin tulee tuo villi ja vapaa-vaihe ja rajoja kokeillaan oikein olan takaa, vaikka esimerkiksi taluttaessa hevosen paikka on ihan vakio ympäri vuoden.

Olen huomannut myös yhden hauskan piirteen: Nyt kun muuan hopeaturkin itsevarmuus on kasvanut, on maastoilu taluttaen tai muuten mukana kävelevän ihmisen kanssa hankalaa. Salama haluaa olla eka! Silti pupu menee pöksyyn välillä ja silloin hinauspalvelua tarvitaan jälleen.

Pikku-Salama eli Mr Fonzie uhkuu myös itsevarmuutta. Paiseista ovat muistona enää klipatut läntit kaulalla. Mysteeripaiseet olivat pitkään riesana ja Samppa vietti ymmärrettävästi silloin kevyempää jaksoa.

Nyt se on palaillut liikekannalle ja harjoittelee huumorimielellä (koska Samppa) kohti ekoja kisojaan. Mitä, missä ja milloin on osittain vielä auki, mutta eiköhän mokomiin muuttujiin vielä ratkaisu keksitä. Yksi sellainen muuttuja on sopiva satula - hyviä 14" penkkejä ei mitään liikaa ole tarjolla. Sain nimittäin fiksaation, että se saa suorittaa ratsain tarvittavat näytöt käyttökoetta ajatellen. Tässä tapauksessa jälleen suorastaan kuningasidea, mutta koska meillä ei juurikaan enää pääse ajamaan, on kokeiltava vaihtoehtoa B.

Pilkku käy ja kukkuu. Se on niin ongelmaton poni, ettei tosikaan. Superseiffi, jos niin voisi sanoa. Se nauttii elämästä ja suursuosiota pikkuihmisten parissa. Tässä yläkuvassa Pilken on furminoitavana ja korsi suupielessä korostaa sen elämänasennetta oikein mainiosti. Maailma on todella kallellaan, jos tämä poni reagoi johonkin niin kuin Ässät ihan tavallisesti tekevät eli leijailevat ja levitoivat ilman hyvää syytäkin.

Aamuisin Ässät kulkevat kurissa ja nuhteessa narussa ulos ja Pilkkis tulee perässä vapaana - kaikessa rauhassa toki:

Linkki tähän jännittävään kotivideoon

Pilkkis on Salaman luotettu tässä lajissa. 

Pilkku ottamassa aurinkoa.

Samppa samassa puuhassa.

Zalkku & co naatiskelemassa harvinaisesta valohoidosta. Salamalla ovat vesiämpärit ja huppari samaa sävyä, tietty.