Samppa ja Duke. |
Edelleen muistan tuon aamun vuoden takaa. Oli kaunis ilma ja minulla oli vapaapäivä. Duke oli omassa pikkutarhassaan muiden vieressä, koska yritimme kuntouttaa takapolven vammaa ajan kanssa. Siksi oli sovittu, että se lähtisi tuona samaisena päivänä ystäväni luo asumaan rauhallisempiin puitteisiin. Vein hevoset ulos ja Duke hölkkäsi rinnallani innokkaasti ulos. Olin iloinen, kun viisi päivää aiemmin eläinlääkäri oli ollut tyytyväinen näkemäänsä: Polvi oli vastannut hoitoon ja nyt odotettiin vain ajan tuovan lisää hyviä uutisia. Tein askareitani sisällä ja kun oli aika viedä päiväheiniä, kummastelin Duken outoa tapaa kävellä.
Salama ja Duke pallopelien parissa. |
Talutin ponin talliin ja takapää eli ihan omaa elämäänsä, vaikkakin välillä askeleet osuivatkin ihan tahdikkaasti kohdilleen. Ruoka maistui ponille, joten toiveikkaasti ajattelin, ettei tässä nyt vielä ihan hengenhätää ole. Sain ponin traileriin ja rauhakseen ajelin klinikalle.
Duke laatuponikisassa 2014. |
Se oli kova paikka. On edelleen. Kuvakansioiden avaaminen on hankalaa edelleen. Duke oli meille varsin rakas persoona, olihan se isännän lempilapsi ja Salaman uskollinen ystävä ja järki. Duke-ponin älykkyys vetää edelleen vertoja muille - eteen ei tullut asiaa, mikä olisi sille ollut vaikeaa. Paitsi yhden pienen ojan ylitys, mutta niin se aika vain kultaa muistot!
Samppa. |
Ja koska kaksin aina kaunihinpi, toivat maailman tuulet talliimme Pilkun, ensin kesäponiksi ja sittemmin ihan pysyväksi jäseneksi. Leikkisästi olen sanonut sitä Duken parannelluksi versioksi, vaikka tuollainen vertailu onkin typerää. Onneksi näin kävi, koska maailma on vähän parempi paikka, kun kotitallista löytyy oma Pilkku. Koskaan ei saisi sanoa ei koskaan!
Pilkku Loimaalla 29.10.2016 Kuva: S. Lerkki |
Onko siitä jo tosiaan vuosi =(
VastaaPoistaPäivälleen. :( FB ystävällisesti muistutti tästä...
PoistaMeillä on kanssa ihan kohta vuosi aikaa kun Lulu piti lopettaa. Äkkiä se aikaa vaan menee ❤
VastaaPoistaAika menee niin siivillä. :O Dukea on ollut toisinaan hurja ikävä, mutta Pilkku ja Samppa ovat kummasti yhdessä hoitaneet sitä arpea kuntoon.
PoistaSamaa ajattelin kuin muutkin, joko vuosi?!
VastaaPoistaAi hurja tuota videota, en muista katsoinko sitä aiemmin tai oliko se esilläkään. Ja silti poni haluaa syödä... Tosin niin mulla oli yksi asiakashevonenkin aikanaan jolta kaveri potkaisi jalan irtipoikki - tai siis se ei ollut irtipoikki kun sitä kotona päivystävä koplasi, sanoi että hokinreikä on ja käyttäkää klinikalla varuksi seuraavana päivänä, ja aamulla hevosen jalka repsotti nahkojen ja jänteiden varassa... Oli mennyt makuulle karsinaan yöllä ja noussut ylös ja ilmeisesti potkussa sälöytynyt luu hajosi kappaleiksi. Sekin, ystävä armas, hörhötti siellä aamukaurojaan siinä missä muutkin.
Duke oli vielä klinikallakin ahne oma itsensä, syötin sille kaurakeksejä siinä sitten ajan kuluksi... Se rupesi melkein hurjaksi, kun oli nälkä ja tippaletkun päässä ei ollut mitään tekemistä. Tuossa videossa kävelee vielä "hyvin", mutta karsinaan kun sen sain, niin takapää petti ja poni kaatui. Trailerissa makasi lähes koko matkan, silloin iski se epätoivo sitten lopullisesti. :(
PoistaVoi Duke. Oli tuo viimeinen päivä aika koettelemus.