Kun ulkotalli uuden oven sai, saatiin ulkotallille lisää käyttöaikaa tälle syksylle ja allekirjoittanut hyvin iloiseksi. Eihän tuo 14 neliön tarhakatos mikään ihmeellinen ole, mutta tällä hetkellä se on vallan tärkeässä roolissa meillä.
Salama on voinut paremmin kuin koskaan niin etu- kuin takapäästään, kun on saanut itsekseen jolkotella sisään ja ulos yhtäjaksoisesti pääsiäisestä lähtien. Siksi tästä vapaasta elämänmuodosta pidetään kiinni niin pitkään kuin mahdollista!
Metsästin aikani räsymattoja ulkotallin oviaukkoon, mutta sopivia ei tuntunut löytyvän. Sain vinkin terassimatoista ja sellaiseen sitten päädyttiin.
Sillä välin, kun mattoa asennettiin, ei poneja voinut vähempää kiinnostaa koko touhu. Salama sen sijaan oli kärppänä paikalla, tietty. Pilkku muuten vilkaisi kerran muuttunutta maisemaa, mutta Samppa jäi hyperventiloimaan tarhan toiseen päähän pitkäksi aikaa.
Ulkotalliin hankittiin keväällä kumimatto, joka on toiminut hommassaan oikein hyvin. Voin edelleen lämpimästi suositella näitä! Matonpalat ovat pysyneet hyvin paikoillaan ja ovat näemmä hevostenkin mielestä mieluisia, sillä päivittäin ne pötköttävät pitkin pituuttaan mökissä yhdessä ja erikseen. Päällä on toki lisänä reipas turvekerros.
Kuten sanoin, Salama on ollut iloinen ja pirteä itsensä nyt. Toki viilenevä syksy vähän vaikuttaa näemmä kintereisiin, mutta pieni liike arjessa pitää kintut vetreinä.
Perjantaina Anni sai tyyrata sileällä monen kuukauden tauon jälkeen Salamaa. Aikas eri peli oli alla nyt kuin keväällä! Eteenpäinpyrkimystä riitti, jopa vähän liikaakin.
Sain muuten jälleen ihan huikean kuningasidean. Siitä kerron lisää ehkä reilun viikon päästä. Siihen asti nautitaan syksyn viimeisistä ruohonkorsista. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti