Hölkyn kölkyn :)
Tänään on seikkailtu Suomen kesässä ja "nautittu" ensin 30°C painostavasta helteestä ja sen jälkeen paettu ukkosta ja hurjaa salamointia niin rankassa vesisateessa, ettei eteensä näe... No, välillä näin ja pääasia, että pääsimme pitkästä aikaa Tiinan tarkkojen silmien alle pyörähtämään!
Ihan ensimmäiseksi tehtiin käynnissä ja ravissa täysikaarron tapaista tietä, jossa haettiin suoristus keskihalkaisijalla ja sen jälkeen kuljettiin kohti pitkän sivun keskipistettä niin, että hevonen välillä suoristui ja oli jälleen valmis asettumaan uuteen suuntaan. Ihan pienin avuin Fanni suoristui ja "odotti", että käännän sen ennen uraa. Lopussa tehtiin kulmaan vielä voltti ja sitä ennen vähän väistöä, ihan 1-2 askelta kerrallaan. Tälläkin kertaa itse tein liikaa, eli jälleen kerran vähemmän on enemmän - Fanni on niin herkkä, etten osaa itse vielä säädellä apujani tarpeeksi täsmällisesti ja esim. väistö menee helposti liian jyrkäksi. Tamma yllättää ihanalla työmotivaatiollaan ja äärettömällä herkkyydellään joka kerta. :)
Suurin ahaa-elämys tänään oli oman painopisteen siirto hieman taaemmas. Olen jotenkin ajautunut istumaan satulassa mukavaan tuoli-istunnan tapaiseen asentoon, eli pohje venyy eteen ja täten keventäminen on hankalaa ja oma tasapaino heilahtelee ja täten heppa häiriintyy ja se näkyy erinäisinä tahtirikkoina. Tätä samaa ongelmaa olen kironnut näissä pohdinnoissa ennenkin... Nyt sain konkreettisen vinkin, eli polvi hieman lähemmäs satulaa, nilkka hieman taaemmas (tuntuu kuin sitä pitäisi hieman jopa "nostaa" ylöspäin) kantapään pysyessä kuitenkin levollisesti paikallaan jäntevänä. Samalla alaselkä sai venyä kohti satulaa, kun ravissa istuu alas. Vasen jalkani oppi jo oikeamman asennon, mutta oikea kinttu hakee vielä uutta identiteettiään. Vastaavasti harjoitusravissa löysimme Fannin kanssa ihanan yhteisen tahdin, löysin istuinluuni jotenkin paremmin kuin kotona ja pätkittäin ravi oli varsin tahdikasta ja rentoa!
Fanni sai paljon kehuja ja käyttäytyi tänään hyvin rauhallisesti. Se saa nyt ansaitun loman, eli jatkamme tutustumista toisiimme hiljakseen kotikulmilla. Parin CR-tunnin antimissa riittää sulateltavaa joksikin aikaa, lisää treenejä on tiedossa muutaman viikon kuluttua. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti