Traileriprojekti: Tällä erää check!

Ostin keväällä pienen puhdeprojektin. Etsin kahden hepan kevyttä ja varmatoimista perustraileria, ihan karvalakkimallikin olisi käynyt, mutta ehdoton kriteeri oli se, ettei koppi olisi kovinkaan vanha. 

Eka kauppa ei mennyt ihan putkeen. Ostin "hyvästä kodista" kahden hevosen Böckmannin. Tuttava toi sen ohikulkumatkalla kotipihaan ja kun aloin tutkimaan ostostani paremmin, paljastui traileri aivan läpimädäksi. Muun muassa sormi meni etuseinästä läpi ja aivan jokaisessa vanerilevyssä oli pahoja lahovaurioita. Tämä tuli itseasiassa myyjällekin yllätyksenä ja kaupanpurku oli itsestäänselvyys.

Sitten tuttava vinkkasi tämän: Vanha (-97) supisuomalainen Saku. Ei kaunis, mutta vetopää uusittu viime kesänä ja tekniikka kunnossa. Omamassakin maltillinen 700kg ja mikä parasta, tässä oli myös etupurku! Sisäkorkeuskin oli mallia luksus, nimittäin 230cm. Käytiin sitä ensin tunti potkimassa ja sitten kurvattiin kotiin traikku perässä. Nostalginen olo, sillä silloin teininä kaikilla oli tällainen. Ihan ensimmäinen oman hevosen kuljetuskin tapahtui tällaisella.

Olin jo ennen katselmusta suunnitellut pientä remppaa tähän. En pidä vaneriyläluukusta, vaikka se tietyissä tapauksissa onkin paras vaihtoehto, joten sen suunnittelin vaihtavani oitis pressuun. Myös maalipinta kaipasi pientä päivitystä.

Tässä lähtötilanne:

Ysäri hohtaa olemassaolollaan. Ajan henki oli maatilavaneri, joka oli oranssia.

Sitten itse projektiin:

Ihan ekaksi vaihdettiin luukku pressuun. Tilasin Böckmannin varaosaliikkeestä pressun ilman rullamekanismia, hintaa tuli tälle kiinnikkeineen noin sata euroa.

Uusi pressu asennettuna. Tämä on yllättävän kätevä käytössä, vanhassa lainatraikussa oli samanlainen. Sillan kaasujouset vaihdettiin.

Toukokuussa käytiin koeajelulla, kun ennen ei vain ehditty. Salama muhkeine muotoineen mahtui kyytiin hyvin. 

Nakkikiskalla. Sivuikkunan puute on pieni miinus, mutta katsokoon maisemia etuikkunasta.

22 vuotta sitten ei vissiin kuljetettu pikkuponeja, mutta onneksi ongelma on ratkaistavissa. Tuttava hitsasi ponipuomille kiinnikkeet.

Pinta oli alumiinia, joka vaati tietynlaisen pohjamaalin. Tässä ihan alkuvaiheesta kuva.

Takaosa oli vaneria. Lastaussillan pinta oli kulunut, mutta lahovaurioita ei löytynyt eli vaneri sai jäädä.

Muutama maalikerros myöhemmin. Etuovi maalaamatta tässä vielä.

Tarra paikoilleen ja takaosa on valmis 22.5.2019!

Ajattelin ensin säilyttää teipit ja annoin niille vähän lisäboostia punaisella maalilla ja sen jälkeen piti lakata ne. Kova sadekuuro kuitenkin yllätti ja homma meni kirjaimellisesti ketuiksi. Punainen maali levisi lasikuitukattoon ja tarrasi kiinni kuin täi tervaan... Onneksi en ehtinyt käymään kaikkia tarroja läpi.

Etuovi maalattu 23.5.2019.

Sitten sisätilojen kimppuun. Väliseinä nostettu tässä kohtaa ulos. Vanerit ja pohja tarkistettiin, ne ehjät ja terveet.

Väliseinä oli pirtsakan punainen.

Sisätilat pohjamaalattuna. Sitä ennen ne toki hiottiin niin, että maali ylipäätään tarttuu.

Sisätilojen kuivuessa kattoa hiottiin ja hiottiin. Niin ja hiottiin. Asetonilla lähti osa punaisesta.

Sisätilat valmiina 4.6.2019!

Sisätilat valmiina. Vararenkaan päälle iskettiin suojapussi. Etsi kuvasta Salama.

Sitten vielä maalattiin lokarit (jotka tosin olisi tehnyt mieli vaihtaa kokonaan, mutta nyt ei aikataulu antanut periksi). Tässä on jo melkein valmista, pintaan vedetty viimeinen valkoinen maalikerros.

Melkein valmista 4.6.2019, maalitahrojen poisto odottaa.

Viittä vaille valmiina 4.6.2019.

Melkein valmista 4.6.2019. Suunnittelin maalaavani myös etupurun sillan, mutta en lopulta kerennyt. Neitsytmatka rempan jäljiltä hiipi nopeasti ovelle, poninäyttely viime viikonloppuna oli se deadline. Maalaus eteni säiden armoilla ja just tässä kesäkuun ekalla viikolla sade kiusasi aika ajoin.

13.6.2019 saatiin ponillekin oma puomi paikoilleen.

Tällä erää suunnitellut projektit olivat tässä. Nyt vain baanalle!

Eihän tämä nyt ihan ollut sitä mitä piti alunperin ostaa, mutta muutaman reissun jälkeen olen enemmän kuin tyytyväinen. Etupurku on pop yksin kulkevalle ja auton perässä tämä tulee nätisti, kaikki toimii. Eli suosi suomalaista. ;)