sunnuntai 3. kesäkuuta 2012

Kesälaidunjäähyväisiä

Salama ja Iso-Duke tutustuvat
Eilen eli lauantaina omat pojat lähtivät 500m päähän kesälaitumelle naapurin 9v. rp-ruuna Duken kaveriksi. Pojat pääsivät ensin vanhan "metsittyneen" ison tarhan kimppuun, josta he sitten siirtyvät aikanaan laitumelle, kunhan tehotiimi saa rakennettua aidat. Iso-Duke suhtautui kahteen teinihevoseen vallan tyynesti ja asiallisesti, molemmat varsani käyttäytyivät myös hienosti. Luvatut laidunkuvat jäivät nyt vain kauniiksi haaveeksi surkean sään takia, en viitsinyt ottaa parempaa kameraa edes mukaan kastumaan, puhelimella napattiin hätäiset kuvat vain.

Ensin jännitin tuota talutuspätkää ihan hillittömästi, kun hepat piti taluttaa maantien reunaa pitkin meiltä naapuriin. Puin Salamalle suitset kuolaimineen ja täytin omat taskut kauralla ja hyperventiloin, sillä tuoreessa muistissa oli Aurassa tavatut autot - niistä Sankarisalamani ei juurikaan välittänyt, vaan oli päätyä lihatiskille oma-aloitteisesti aina auton kohdatessaan. Mutta mitäpä vielä - kuukauden siedätyshoito kotona on tuottanut tulosta: Muutama henkilöauto meni ohi, eikä Salama reagoinut niihin mitenkään. Mielestäni hyvin hämmästyttävää, tosin tietenkin positiivisessa mielessä! Olosuhteiden pakosta yksi huoli tulevaisuutta ajatellen näyttää helpommalta, nimittäin liikennevarman heposen "hankkiminen"... :) Meillä on siis ruohotarha ihan maantien vieressä, tarha ja kenttä on vähän kauempana näköyhteyden päässä kuitenkin. Duke tulla puksutti perässä Nikon taluttamana ja sitä lähinnä harmitti, kun se ei saanut syödä ruohoa juuri silloin kun itseään huvitti. Ei raukka tiennyt, mikä paratiisi edessä odotti. :D

Poikien ensihetkiä
Ihan mutkatta laitumelle meno ei kuitenkaan sujunut. Duke sai alkukahakoissa vasempaan silmään pienen tällin ja haavan, joka oli tosin siistireunainen, eikä vuotanut lähes lainkaan. Nyt täytyy pitää kaikki peukut pystyssä, että selvittäisiin säikähdyksellä - eläinlääkäri katsoi tänään sunnuntaina silmää ja suositteli myös seuraamaan sitä muutaman päivän ajan varmuuden vuoksi. Pienenä tilastotietona, erilaiset silmävammat ovat ehkä prosentuaalisesti yleisimpiä meidän taloudessa, niiden hoito on tullut tutuksi - niin omasta, koiran kuin hevostenkin toimesta...

Tänään tosiaan eläinlääkäri kävi rokottomassa lapsukaiseni. Lisäksi pojat saivat matolääkkeet vielä, se onkin Salaman ehdoton lempiherkku! Se söisi koko putkilon kerrallaan eikä millään malttaisi lopettaa tyhjän putkilon nuolemista. Hauska hevonen... :) Tässä kohtaa on pakko todeta, että fiksu shetlanninponini luikki ketterästi karkuun, kun havaitsi tämän toimenpiteen odottavan myös häntä...

Sohvi oikealla keskellä.
Sohvi matkusti tänään omistajansa luo laiduntamaan. Sohvi oli kuin päällä puuhun lyöty, sen verran onnellisen näköisenä se lähti kirmaamaan pitkin valtavaa laidunta muutaman hevoskaverin kanssa. Laiduntava hevonen on vain niin kaunis näky, sellaista voisi tuijottaa tuntikausia kyllästymättä.

Sohvi. Laadukas zoomaus... :)
Kotipiha tyhjeni siis kokonaan hevosista hetkellisesti. Haikea fiilis, kun ikkunoista ei voikaan kuikuilla heppojen touhuja eikä kukaan  hirnahtele tarhan portilla, kun kävelet postilaatikolle. Toisaalta varmasti on ihan terveellistä itselleni ottaa pieni irtiotto arjesta, sen verran raskas vuosi on takana. Hevosille annoin kaikkeni ja vähän enemmänkin ja lopputulos oli mikä oli - nyt näyttää kuitenkin taas hyvältä ja niin kuin sanotaan, katkeruus ei kaunista ketään eivätkä asiat valittamalla parane. Siispä häntä pystyyn ja nokka kohti uusia pett.. onnistumisia!

Kesä alkaakin remonttitouhuilla. Lupaan bloggailla aiheesta, kunhan tapahtuu jotain raportoitavaa.

PS. Börjesiltä tarttui eilen mukaan aitalankojen mukana kesäsadetakki Dukelle - eikös olekin söpö? :D Sattui jopa niin jämpti koko (85cm), että täytyy käydä vaihtamassa kokoa isompaan.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti