Perisyntien äärellä...

Tänään oli jälleen haussa rento, mutta tiivis ja "korrekti" istunta sekä hyvälle ohjastuntumalle ratsastaminen. Hennu on niin herkkä, että reagoi pieneenkin heilahdukseen "kiihdyttävästi" ja vaatiikin ratsastajaltaan omanlaista kehonhallintaa, jotta tahti pysyisi tasaisena. Se myöskin on hyvin herkkä edestä, eli painuu herkästi tyhjäksi edestä, vaikka näennäisesti kulkisikin hyvin. Sen mielestä myöskin kaikki käyntijutut ovat vähintään turhia/tylsiä ja joskus kaikenlaiset laukannostoa muistuttavat pohkeen heilahdukset tarkoittavat automaattisesti ryntäystä laukkaan. Harjoitusravisiedätystä olen harrastanut sen kanssa nyt talven ajan ja nyt haussa on avotaivutuksen alkeet ravissa. Onnistunutta suoritusta tahtoo usein edeltää parit ryntäykset laukan suuntaan... :) Mutta lohduttavaa kyllä, kun Hennun saa rennoksi, saa harjoitusravissa ihan oikeasti ratsastaa! Ja mikä ihaninta, se toimii pelkällä istunnalla todella hyvin, tällä voi (kentällä) ratsastella vaikka pelkällä riimulla ja se kulkee ihan yhtä mallikkaasti silti - heti kun vain hallitset itsesi... :)

Ärsyttävä perisyntini on sisäohjassa roikkuminen ja yritin tänään jälleen keskittyä sadan muun asian ohella myös siihen. Yritin saada hevosen pysymään suorana ja tehtiin taas perinteistä kulma/neliöharjoitusta, Kyran aakkosia siis. Pikkuhiljaa sain taas muotoa pidentymään ja kaulaa venymään haluamaani suuntaan. Väistöt oikealle sujuvat hyvin, mutta vasemmalle vielä vähän jäykästi. Se on myös itselleni vaikeampi suunta, eli liekö vika siinä.

Viime viikolla keksin, miten ratsastaa laukkaa paremmaksi. Ongelma ei ole se, etteikö hevosta saisi laukkaamaan, vaan pikemminkin se, miten saada se pysymään nahoissaan. Olin alkuun kovin huolissani laukan laadusta, mutta olen nyt ajatellut unohtaa sen toistaiseksi ja keskittyä parantamaan omaa ratsastustani - jo nyt on havaittavissa aivan ihmeellisen suuria edistysaskelia! Laukattiin tänään ihan sieviä laukkavoltteja laukan pyöriessä kivasti. Sillä on selkeästi piileviä kykyjä estehevoseksi, koska kääntyy tarvittaessa vaikka pennin päällä. :)

Uusia ideoita itsenäiseen ratsastukseen sain lukemalla Mary Wanlessin kirjan Mielekästä ratsastusta. Kannattaa etsiä se ihmeessä käsiin, selkeämpää ja asiapitoisempaa kirjaa en ole aikoihin lukenut! Selailin myöskin Häkkisen ja Viitasen "Pennejä taivaasta ja muita istuntaharjoituksia"-opusta, josta löytyikin paljon tuttuja CR-harjoituksia.