maanantai 21. maaliskuuta 2022

Rakkaudella sinun, hevoseni

 Hevosen aiheuttama kulutus on helppo laskea: Kaiken se oikeastaan vie. Mutta jääkö jotain viivan yläpuolelle?

Sitä on rakkaudenpuuskaa, minkä oma hevonen parhaimmillaan tuo, on vaikea pukea sanoiksi. Se nostaa sinut aamulla ylös sängystä, luo rutiinit, kertoo miksi käydä töissä. Ja sitten se katsoo sinua toivottavasti kauniilla silmillään, hörähtää nähdessään ja painaa parhaimmillaan suuren ja viisaan pään syliisi.

Se siitä liiasta romantisoinnista. On tosin ihan tutkittu juttu, että eläimen läsnäolo rauhoittaa, laskee verenpainetta ja luo uskoa tulevaan. Jokainen eläinten kanssa tekemisissä ollut tietää sen.

Koska eläin, on niille annettavaa myös aikaa. On jatkuvasti kehitettävä myös itseään - liian monesti hevosen oletetaan osaavan ja olevan itsestään sellainen ja tällainen kuin halutaan, vaikka mahdollisen ongelman vika olisikin puhtaasti narun päässä tai satulan päällä. Pahimmillaan hevosia inhimmillistetään aivan liikaa ja turvaudutaan ties mihin uskomusasioihin perusasioiden sijaan. Jokainen hevonen tarvitsee rajat sekä rakkautta ja joskus niiden etsimiseen voi mennä hetki jos toinenkin.

Viime aikoina hevosten hankintabuumi on ollut suurta ja hinnat ovat karanneet pilviin. Sen myötä on myös tehty nopeita päätöksiä suuntaan jos toiseen ja monesti hevosta vaihdetaan kuin alusvaatteita konsanaan. 


Mieti siis hevosta hankkiaessasi, onko sinusta siihen. Onko sinusta todella siihen, että maltat tehdä töitä nöyrästi itsesi ja hevosesi eteen? Matka voi olla pitkä ja kivinen, mutta on varmasti antoisa. Jokainen hevonen opettaa jotain ja jos ei muuta, niin henkinen pääoma kasvaa. Siinä sivussa toivon mukaan myös hevosmiestaito.

T: Yhden Päivänsäteen, sen Velipojan ja ponimaskotin onnellinen omistaja

PS. Niin vain on näilläkin kultamussukoilla omat asetuksensa ja juttunsa, niihin on vain opittava. Silti ne ovat rakkaita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti