lauantai 7. huhtikuuta 2018

Kevään menu


Salama, suomenhevonen, ruuna, ikää 7v.

Liikkuu 5-6 kertaa viikossa kentällä ja maastossa, tavoitteena kasvattaa kuntoa. Kuten blogin pitkäaikaiset lukijat tietävät, rehunkäyttökyky on ilmiömäinen ja säännöllinen liike tälle ihan ehdoton niin henkisesti kuin fyysisestikin (ai että kadehdin niitä hevosenomistajia, joiden pollet eivät ole vapaista moksiskaan).

Heinää se saa tällä hetkellä melkein vapaasti, sekaisin esikuivattua ja kuivaa. 

Väkirehuna Pavon Vital kivennäinen ohjeen mukaisesti, lisänä vajaa litra Racing Selected-rehua. Hyväksi havaittu rehu, hyvä ja halpakin. Samasta rehusta syntyy myös maukas mash ja jyvät käyvät hyvin taskuun herkkupaloiksi. Iltaruokansa Salama saa puurona, menee parhaiten alas hampaiden osalta. Pelletit  jäävät ahmatilta johonkin poskeen jemmaan ja löytyvät seuraavana aamuna vesikupin pohjalta. Turvotettuna sapuska menee rauhallisemmin ja ihan perille asti.

Kuureina Salama on saanut Horsepowerin Joint Effect-liuosta ja Black Horsen sinkkiä.

Tähän aikaan vuodesta on vaikeaa arvioida realistisesti lihavuuskuntoa ja muuta karvanlähdön vuoksi, mutta tältä näyttää hän 7.4.2018 edustavasti takaviistosta kuvattuna:


Illallinen kolmelle. Punainen Juulishkan, violetti Pilkun ja pieni puuro Salaman.
Pilkku, shetlanninponi, ruuna, ikää 5v.

Liikkuu kevyesti ratsain 3-4 kertaa viikossa kentällä ja maastossa. Ei omaa suurta aktiivisuutta liikkua esim. tarhassa, joskus innostuu leikkimään varsan kanssa. Ponitytöille on luvattu lahjuksia, jos ponille tulee kunnolla hiki. Toistaiseksi en ole köyhtynyt mitenkään tällä saralla.

Ruunattu 9/17 ja sen jälkeen tiinehtyi oitis heinäpaalista.

Syö heinää sen verran kuin ehtii. Vapaa heinä siis päivisin. Sekaisin kuivaa ja esikuivattua, kuiva maistuu jostain syystä hänelle paremmin. Yöksi olen kylmästi hieman rajoittanut heinäbaarin antimia.

Väkirehuna kourallinen Pavon kivennäistä. Välillä saa pienen lohtuleivänpalan, jotta iso ruokakuppi ei näytä niin orvolta.


Julishka, shetlanninponi, tamma, ikää melkein 1v.

On pieni, villi ja söpö. Työnä on nyt olla ja ihmetellä elämää sillai kuin vuotiaan varsan nyt kuuluu. Kesällä menee laitumelle. Kasvupyrähdys päällä.

Heinää syö vapaasti. Määrää vaikea arvioida, mutta nälässä ei pikkuisen ole tarvinnut olla. On näemmä sorttia syö minkä tarvitsee, enempää ei jaksa.

Väkirehuna saa Pavon kivennäistä hieman, 0,5l Selectediä ja vajaan litran Pavon Podo Grow-täydennysrehua. Jälkimmäinen on itselleni uusi tuttavuus ja sen syöttöä on takana vasta kolmisen viikkoa. Saa nähdä, onko riittävä safka tälle. Miinuksena pellettien koko, ne ovat valtavia!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti