perjantai 14. huhtikuuta 2017

Kevättouhuja


Puhutaanko linnuista?

Kevään ekat sorsat ovat nyt bongattu. Siinä ei muuten olisi mitään ihmeellistä, mutta ne kerpeleet lähtevät lentoon lammikostaan juuri kohdalla ja tuollainen pullasorsa pitää melkoista ääntä lentäessään ihan korvan juuresta... Ja lentää osaa täten myös yksi suomenhevonenkin. Jännä juttu, kun oikea olkapää on vähän tukossa nyt. Loput lenkistä talutin vasemmalta puolelta eli kiitos ja voi voi.

No, on täällä muitakin juttuja tapahtunut. Ollaan Helgan kanssa tehty uusia kavaletteja kuin Iisakin kirkkoa. Suosikkiväriä on tunnustettu: Tarkan suunnittelun myötä mustiin kavalettipaloihin törkätään suurin piirtein tällaiset puomit:
Maalikerroksia tulee luonnollisesti useampi per väri. 
Salaman kevätlook. Tämäkö muka aivan liian paksu? ;)
Salaman kanssa olen kokenut pieniä ahaa-elämyksiä aivan tavallisten perusasioiden parissa. Aiheena ovat olleet suoruus ja sen myötä myös liike eteen. Helposti sitä aiemmin tyytyi jostain käsittämättömästä syystä siihen, että hevonen liikkui jotenkin vain eteen, vaikka tasan tiesin jättäväni homman tällöin puolitiehen. Sanoin sitä settiä tätijakuksi, kun mukavuusalueelta ei poistuta vaan nöpötetään sinne päin mukavasti. Olen ajatellut vaihtaa tuon puvun nyt toiseen. Hiljaa pitää silti osata mennä, eli ei tässä nyt pelkästään hana pohjassa ole posotettu.

Koska hevoseni omaa tasan kaksi vaihdetta - täysiä ja ei ollenkaan - on sen ratsastaminen ollut hieman haastavaa. Vaikka se kuinka tänään juoksisi alta pois, on jalkaan reagoitava ja sama homma laiskana päivänä, pohkeeseen pitäisi reagoida tänään eikä vasta huomenna. Puristaa ei saisi, mutta aika voimakasta jalan tukea pitäisi silti pitää. Pientä edistystä on ollut havaittavissa ja omat vatsalihakseni ovat olleet kipeät! Se lienee myös hyvä merkki. Ilokseni Salama tarjoaa myös laukkaa mielellään eli laukannostotabun kanssa kuin varkain on tullut ehkä otettua edistysaskelia. Oikean lavan se tiputtaa mielellään alas ja sen kanssa on jumpattu paljon. Kun se nousee, nousee laukkakin. Jos lapa ei nouse, nousee takapuoli. Eli opettele tai kärsi ovat Salaman terveiset kuskille tämän aiheen tiimoilta.

Tästä voikin lukea rivien läpi, ettei koulukisakuume ole todellakaan helpottanut. Pitäisi kai mennä lääkäriin.

Olen myös asettanut kesän tavoitteeksi "jos edes kerran pääsisi Tiinalle"-projektin. Saa nähdä miten se tässä etenee, koska kaikki Tiinan päivät täällä päin osuvat oman kalenterin kanssa aina totaalisen ristiin! Mutta kertakin antaa jo työkaluja vuodeksi eteenpäin, näin kävi viime kesänäkin.

Ridakenttä 14.4.2017
Koska olkapääni todella oli vähän pipi, sai Salamanteri yllärivieraita selkäänsä pääsiäisen kunniaksi. Sanoinkin, että jos tälle tontille erehtyy astumaan vapaapäivänään, voi joutua hevosen selkään. ;)


4 kommenttia:

  1. Vai oliko se kuitenkin niin että Elina kuin Elina tontilla, Salami satuloidaan sopivasti :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tämä groomauspalvelu ole tarjolla kuin harvoille ja valituille. :D

      Poista
  2. Ei kyllä ole mikään pullaponi tai turha hepo tuo Salama! Oikein nätin näköinen poika :) ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Salkku on vikoineen päivineen aika muru. <3

      Poista

Blog Widget by LinkWithin