Mitäs tänne?

Mitäs tänne. Ihanaa arkea!

Samppa lähti ja jätti jälkeensä valtavan aukon. Haikeus kuitenkin kääntyi iloksi, koska se kotiutui uuteen paikkaansa oitis ja on vallannut kaikkien sydämet kuten shetlanninponi nyt tuppaa tekemään. Nimim. Meillehän ei sitten yhtäkään shettistä tule, ikinä.

Salaman lyhyet käyttöohjeet.

Noin muuten on pitänyt kiirettä. Olin muutaman päivän käytännössä kokonaan pois ja Elina hoiteli Salaman liikutukset viime viikolla. Salama oli yllättänyt lainakuskinsa positiviisesti ja ollut varsin kiva. Kiva kuulla, koska minunkin mielestäni Läsipää on ollut varsin ihku.

Kun itse pääsin selkään muutaman päivän tauon jälkeen, oltiin tässä tilanteessa:

Salama oli siis sen verran hyvin viritelty, etten todella tiennyt miten ratsastaa sitä. Ilmoittauduin oitis valmennukseen ja lähdin maastoon. Hieno fiilis, kun hevonen on pätevämpi kuin itse. :)

Jotain muutakin hullunhauskaa koettiin tässä yhtenä päivänä. Hyppäsin ilman satulaa kyytiin ja tehtiin ihan kokonainen maastolenkki takametsään. Jalassa liukkaat verkkarit ja maastopolku kaikkea muuta kuin nätti ja tasainen...

Heppa oli hieman liukas siinä kohtaa, kun eksyttiin keskelle frisbeegolfmatsia, mutta niin vain toisaalla hypeltiin neljän pienen ojan yli tyylikkäästi. Salama oli myös aivan innoissaan metsälenkistä, joihin oli taas tullut metsätöiden takia pieni luova tauko. Ai että rakastan tätä hevosta. <3

Loppuun vielä joku kiva kuva. 

PS. Ai niin: Tiedän yhden joululahjan jo. Se on poni. Sampan lapsi, Jappe.