Histec puri ja Ruuna Reippaan varsamaha katosi. Myös takajalkojen limpputurvotus hävisi. Hyvä niin.
Kun myös pahin jäätikkö kaikkosi ainakin hetkeksi, palasi läsipää satulan alle. Tässä kun on ollut näitä kotimaasi yrittää tappaa sinut-päiviä, on liikunta ollut vähän niin ja näin. Tein periaatepäätöksen, että hissuttelemaan jäätikölle tämän kanssa ei mennä, joten sitten ei liikuta ollenkaan. Taluteltu on, epätoivoisesti jopa pihanurmikolla. Ensimmäistä kertaa koskaan ihan joka paikka metsäpolkuja myöten oli niin jäässä, ettei sinne puolen tonnin elukan kanssa ollut asiaa - hyvä kun ilmankaan.
Tauko tekee hyvää, vaikkei se habituksesta ihan heti näkyisikään. Niin kävi nytkin. Kurittomaksi ja totaalisen väärinpäin ratsastetuksi se kantaa nykyään itsensä ihan sairaan kivasti ja on kevyt joka suuntaan. Siis hyvässä mielessä. Onkin ilo aina palkita se hyvästä työstä yllättämällä se eli lopettamalla treenit kun seinään onnistuneiden pätkien jälkeen. Palkkioksi mennään sitten metsään tai jonnekin, missä on vielä kivempaa. Näin on saatu aikaiseksi nöyrä ja hyvin yritteliäs työtävieroksuja.
Sitten itse asiaan eli otsikon lupaamaan arkihabitukseen. Millaiset rensselit Ruuna Reipas pukee päälleen, kun lähdetään hommiin?
Suojat
Bootsit ovat tälle ehkä tärkeimmät. Ne laitetaan aina, vaikka mentäisiin ihan vain kävelylle. Bootseja on kokeiltu jos jonkinlaisia, mutta Geran Meditex-bootsit ovat olleet ihan lyömättömät - kirjaimellisesti. Itseasiassa tilasin viime keväänä Horzelta Geran yhdet toiset bootsit, mutta tällaiset toimitettiin. Bootsit oli kuitenkin saatava kiireesti käyttöön, joten en jaksanut palautusrumbaa. Nämä osoittautuivatkin paremmiksi kuin alkuperäiset! Plussaa mokomille siitä, että ne eivät pyöri ja tarran voi kiinnittää miten päin vain ja näin bootsin saa sopimaan todella tiiviisti. Varalle löytyy sitten lampaankarva- ja heijastinbootsit.
Jännesuojina meillä on tällä hetkellä cob-kokoiset perussuojat Hööksiltä. Näissä jännesuojissa pony-koko on liian nafti ja full-koko liian suuri, joten valinnavaraa ei liikaa ole. Tarrakiinnitys on myös kotipuolessa toimiva vaihtoehto.
Satula
Viime keväänä, kun kaivoin Ruuna Reippaan haudanreunalta, hankin sille myös uuden satulan. Ystävällinen ja joustava palvelu löytyi tuttuun tapaan Satula.comista, jossa ei kauheasti pelästytty pallokalasuomipojan vaikeaa selkää. Sopivia vaihtoehtoja löytyi lopulta joka hintaluokasta, mutta kaupat tehtiin sitten siitä, mikä sopi omalle ahterille parhaiten. Penkkinä on siis Prestigen Venus VS yleissatula.
Kyllä, yleissatula. Kuka hullu sellaista käyttää? Nehän ovat kamalia istua, eivätkä sovi mihinkään. Tätä mieltä olin itsekin pitkään, kunnes ensi kerran kiipesin tämän satulan kyytiin. Ja samaa mieltä ovat olleet kaikki, jotka tällä penkillä ovat menneet. Tämä käy kaikkeen ja ennen kaikkea sopii hevoselle, just loistava combo tällä harrastustasolla. En ole lainkaan katunut sitä, että pistin koulusatulan pois. Se on aika paljon se!
Satulahuopina suosin Eskadronin Cotton-huovat. Ne vain istuvat parhaiten ja ovat hintaluokassaan ihan ylivertaisia. Tällä hetkellä suosikkivärejä ko. huovissa ovat kuvan musta-pinkki ja pesuvuorossa oleva tummanvihreä huopa.
Jalustimet ovat Horse Comfortin nivelletyt ja jalustinhihnat Stubbenin NT-hihnat. Vaikka ne ovat napakkaa nahkaa, ne eivät naarmuta herkkää satulansiipeä. Joustavat jalkkarit taas ovat varsin mukavat polviongelmaiselle ratsastajalle.
Satulavyö
Satulavyö on sellainen, joka usein jätetään vähän vähemmälle huomiolle. Kunhan nyt löytyy joku hihna, millä satulan saa keikkumaan selässä. Pallokaloihin erikoistuneet tietävät, ettei ilman kunnon S-vyötä pärjää sitten alkuunkaan. Meillä käytössä Claridge Housen mutkavyö, joka on pehmeää nahkaa ja antaa satulalle viimeisen silauksen, koska se parantaa istuvuutta ihan huikeasti. Tavallisella suoralla vyöllä vastinhihnat osoittavat satavarmasti eteen ja koko hommeli olisi kaaos.
Suitset
Suitsina Salamalla on Glen Gordonin Diablo suitset. Hankin ne sille Salaman ollessa 1-vuotias. Suitset itsessään eivät ole menneet miksikään, vaikka mitään ihan Dyon-tasoa nahaltaan nuo suitset eivät ole.
Tämä otsapanta oli suurin syy näiden suitsien hankintaan. Joku juttu pitää kaikessa olla!
Ohjat
Metsästin pitkään paksuja kumiohjia. Sitten sattumalta löysin sellaiset parilla eurolla kirpparilta. Nämä ovat ehdottomasti parhaat omaan käteen!
(Okei, sadekelillä nämä eivät aina ole kaikista kivoimmat...)
Kuolaimet
Pallottelu Sprengerin kolmipalan, sylinterikuolaimen ja Sprengerin Turnadon välillä on kääntynyt yhä useimmin siihen, että suuhun laitetaan Turnadot. Se on siis nivelkuolain, joka ei mene linkkuun erityisen muotoilun ansiosta. Se on myös tarpeeksi ohut ahtaaseen suuhun, joten tällä mennään.
 |
| Tässä tämä. Karvainen Ruuna "Käskivät Seistä Tässä" Reipas valmiina duuniin. |
