Kengityspäivä on aina omalla tavallaan jännittävä. Salamaa ja Dukea on vuollut ja kengittänyt koko yhteisen kavioliiton ajan sama kengittäjä, jolla on tietotaito ja kokemus kohdillaan. Ilokseni hän ja Salamaakin paljon hoitava klinikka tekevät jonkin verran yhteistyötä, joten hevonen lienee ihan hyvissä käsissä kavioterveyden suhteen. Mikä myös parasta, joka kerta hevosta pidellessä ja toimenpidettä katsellessa oppii jotain uutta!
Salamahan ei ole ihan priima kavioistaan, vaikka päällisin puolin kaikki ihan hyvältä näyttääkin. Vasen etukavio on kovin pysty ja siitä otetussa röntgenkuvassakin kavioluu on pystympi kuin oikea. Sen kanssa on oltu alusta alkaen tarkkoja, ettei kavio muutu liian pystyksi, pahimmassa tapauksessa siitä olisi voinut alun alkaen tulla jopa pukinkavio. Salaman olisi voinut aikanaan pitää kyllä kengättä, mutta se olisi vaatinut vuolua tiuhaan tahtiin ja nyt jalkaongelmien myötä (lähinnä kinnerpatin vuoksi) kengitys viimeistään on yksi hoidon edellytys. Oikea etukavio on asennoltaan parempi, vaikkakin vähän vino. Tällä kertaa oikealla puolella oli tapahtunut kummia - harmi, kun en ehtinyt ottamaan kuvia etukavioista ennen kengitystä.
 |
Kuvassa ylempänä vasemman etukavion saalis, alla oikea. |
 |
Kuvassa ylempänä vasemman etukavion saalis, alla oikea. |
Oikea etukavio oli ottanut kovan kasvupyrähdyksen. Se kertoo siitä, että kyseisessä jalassa on ollut vilkkaampi verenkierto jo jonkin aikaa ja näin kavio on kasvanut enemmän kuin muut. Se ei sinänsä ollut mikään yllätys, onhan Salamalla takanaan talvi hankosidevamman ja jännetuppitulehduksen parantelua. Yllättävää minulle oli se, että ero oli loppupeleissä aika huima, kun noita vuolun jälkeisiä paloja katselee. Olisiko tässä yksi osasyyllinen varovaiseen oikean etujalan käyttöön ja lavan jumiutumiseen? Kengityspäivää kohden se on satunnaisesti kompuroinut oikealla etusella jonkin verran. Tai no, ei varsinaisesti kompuroinut tai ontunut, mutta asetellut jalkansa huolellisesti. Ulkoisesti jalat ovat ihan siistit ja etujalan vammat on todettu tällä erää parantuneiksi, tosin kuntoutus jatkuu vielä läpi kesän. Sama juttu oli kahdeksan viikkoa sitten, samanlaista lievää kompurointia oli havaittavissa, mutta se hävisi heti kengityksen jälkeen. Nyt odotan samanlaista reaktiota.
Koska Salama on liikuskellut nyt aika vähän, menivät vanhat kengät vielä hyvin alle. Sillä on joka jalassa sivukäänteelliset Kerckhaertin 1-koon kengät. Huonoasentoisten takajalkojen ja kinnervaivojen tueksi takakenkiin on taottu lisää tukea ulkoreunaan. Lisäksi kengät on muotoiltu niin, että kaviot pyörähtävät helposti. Varpaan tulisi myös pysyä lyhyenä, oli kenkää tai ei. Kengitysväli pidetään noin 8-9 viikossa, kesäaikaan kuitenkin lyhyempänä.
Siinä missä verenkierto näyttää keskittyneen oikealle puolelle, voisi hevosen kengityskäytöksenkin olevan aika toisaikaista. Se jaksoi nimittäin ekat kolme minuuttia jopa käyttäytyä. Mitä taas tulee Duken kengityskäytökseen, siitä voisi yksi Läsipää ottaa vähän mallia - ylirauhallinen Duke jopa asetteli etujalkansa oma-aloitteisesti jalkatelineelle, ihana poni!
Huomenna Salama palaa takaisin arkeen kolmen päivän miniloman jälkeen. Arki pitää sisällään tällä ja ensi viikolla 40-45 min kävelyä sekä 5 min ravia eli jälleen hieman enemmän mitä aiempina viikkoina.