perjantai 22. toukokuuta 2015

Salama jumpalla


Taru ja Salama ovat hyvä pari. Taru tuntee hevosen koko sen elinajalta ja tietää sen historian hyvät sekä huonot (= kaikki) hetket. Tarun kanssa käytiin Läsipäätä kolme vuotta sitten katsomassa loppiaisena 2012 ja lisäksi Salama asui ekan kevään itseasiassa hänen luonaan. Onkin ollut ilo saattaa heidät yhteen uudelleen vähän niin kuin vahingossa. Olen iloinen siitä, että Salama saa monipuolista jumppaa näin, oma ratsastus kun tuppaa toisinaan olemaan aika yksipuolista. Tänään Tarulla ja Salkulla oli sitten toiset yhteiset ratsastustreffit.


Tänään diiliin kuului kuulostelu - niin kuin melkein aina tämän hepan kanssa. Miten Salama liikkuu, miten se vertyy ja niin edelleen. Koska tunnen tämän hevosen kuin omat taskuni, ihan täysin tyytyväinen en ole Salaman liikkumiseen tällä hetkellä. Tai oikeastaan en ole ihan varma parista jutusta ja siksi haluan jälleen vaivata eläinlääkäriä parilla kysymyksellä. Siksi konsultaatio luottolääkärille lähtikin tänään saatevideon kanssa. Mutta pätkittäin se kulkee aivan mahtavasti, silloin sitä on suuri ilo katsoa!






Viimeiset kolme kuvaa napattu videolta.
PS. Siinä missä Salama kiiltää kilvan auringon kanssa, ei timanttikoristeinen huopa jää lainkaan kakkoseksi -
niitä saa mm. Just Dressagelta

torstai 21. toukokuuta 2015

Ehkä sittenkin


Tämän postauksen piti käsitellä pystyynkuollutta Dukea. Ponia, jonka voi viedä maastoon viikkojen tauon jälkeen niin, ettei omissa kämmenissä ole yhtäkään rakkoa sen jälkeen. Ponia, joka on kyllä fiksu, mutta lieneekö ehkä liiankin, kun työnteko on viime aikoina ollut pakkopullaa. Olin jo ehtinyt pohtimaan, että tuleeko siitä mitään - siis kilpaponia. Sehän on täydellinen perheponi: Selkään voi laittaa vauvan ja kärryihin vaarin, kaikki käy. Vain se wow-efekti puuttuu.

Sitten auringon paistaessa ja lintujen laulaessa valjastin ponin kärryjen eteen jokusen viikon tauon jälkeen. Ruohotupsut kyllä kutsuivat luokseen luvattoman paljon, mutta pakko muuten perua edellinen: Tänään aisojen välissä oli se Duke, jota olen pitkään - koko kevään - kaivannut. Se Duke, joka etenee itse, ei pelkää mitään, liikkuu kevyesti ja iloisesti vailla huolta ja murhetta. Asiaa ei tietenkään lainkaan huononna se, että se toimii sataprosenttisen hyvin ihan missä vain asiassa.


Tarkemmin määrittelemätön motivaatioloma siis kannatti. Ainut vain, että tiukka sixpäkki on nyt pulleiden muovipullojen perhepäkki, mutta eiköhän se taas siitä. Duke palailee takaisin arkeen jälleen. Jos meno alkaa uudelleen tökkimään, käytän sen klinikalla ainakin hiekkakuvilla ja verikokeilla. Sinne lienee kyydissä tilaa, kun Salaman seuraavaa siirtoa tässä jo kovin mietitään. Epäilys on, että se on kipeyttänyt etupäänsä, enää puuttuu vain se varsinainen aiheuttaja sille. Tai sitten satula on epäsopiva. Tai sitten hampaat vaivaavat. Tai sitten en vaan tiedä, enkä just nyt tänään jaksa sitä enää ajatella. Huomenna on taas Salaman päivä. ;)

keskiviikko 20. toukokuuta 2015

No hoofs, no horse


Kengityspäivä on aina omalla tavallaan jännittävä. Salamaa ja Dukea on vuollut ja kengittänyt koko yhteisen kavioliiton ajan sama kengittäjä, jolla on tietotaito ja kokemus kohdillaan. Ilokseni hän ja Salamaakin paljon hoitava klinikka tekevät jonkin verran yhteistyötä, joten hevonen lienee ihan hyvissä käsissä kavioterveyden suhteen. Mikä myös parasta, joka kerta hevosta pidellessä ja toimenpidettä katsellessa oppii jotain uutta!

Salamahan ei ole ihan priima kavioistaan, vaikka päällisin puolin kaikki ihan hyvältä näyttääkin. Vasen etukavio on kovin pysty ja siitä otetussa röntgenkuvassakin kavioluu on pystympi kuin oikea. Sen kanssa on oltu alusta alkaen tarkkoja, ettei kavio muutu liian pystyksi, pahimmassa tapauksessa siitä olisi voinut alun alkaen tulla jopa pukinkavio. Salaman olisi voinut aikanaan pitää kyllä kengättä, mutta se olisi vaatinut vuolua tiuhaan tahtiin ja nyt jalkaongelmien myötä (lähinnä kinnerpatin vuoksi) kengitys viimeistään on yksi hoidon edellytys. Oikea etukavio on asennoltaan parempi, vaikkakin vähän vino. Tällä kertaa oikealla puolella oli tapahtunut kummia - harmi, kun en ehtinyt ottamaan kuvia etukavioista ennen kengitystä.

Kuvassa ylempänä vasemman etukavion saalis, alla oikea.
Kuvassa ylempänä vasemman etukavion saalis, alla oikea.
Oikea etukavio oli ottanut kovan kasvupyrähdyksen. Se kertoo siitä, että kyseisessä jalassa on ollut vilkkaampi verenkierto jo jonkin aikaa ja näin kavio on kasvanut enemmän kuin muut. Se ei sinänsä ollut mikään yllätys, onhan Salamalla takanaan talvi hankosidevamman ja jännetuppitulehduksen parantelua. Yllättävää minulle oli se, että ero oli loppupeleissä aika huima, kun noita vuolun jälkeisiä paloja katselee. Olisiko tässä yksi osasyyllinen varovaiseen oikean etujalan käyttöön ja lavan jumiutumiseen? Kengityspäivää kohden se on satunnaisesti kompuroinut oikealla etusella jonkin verran. Tai no, ei varsinaisesti kompuroinut tai ontunut, mutta asetellut jalkansa huolellisesti. Ulkoisesti jalat ovat ihan siistit ja etujalan vammat on todettu tällä erää parantuneiksi, tosin kuntoutus jatkuu vielä läpi kesän. Sama juttu oli kahdeksan viikkoa sitten, samanlaista lievää kompurointia oli havaittavissa, mutta se hävisi heti kengityksen jälkeen. Nyt odotan samanlaista reaktiota.

Koska Salama on liikuskellut nyt aika vähän, menivät vanhat kengät vielä hyvin alle. Sillä on joka jalassa sivukäänteelliset Kerckhaertin 1-koon kengät. Huonoasentoisten takajalkojen ja kinnervaivojen tueksi takakenkiin on taottu lisää tukea ulkoreunaan. Lisäksi kengät on muotoiltu niin, että kaviot pyörähtävät helposti. Varpaan tulisi myös pysyä lyhyenä, oli kenkää tai ei. Kengitysväli pidetään noin 8-9 viikossa, kesäaikaan kuitenkin lyhyempänä.


Siinä missä verenkierto näyttää keskittyneen oikealle puolelle, voisi hevosen kengityskäytöksenkin olevan aika toisaikaista. Se jaksoi nimittäin ekat kolme minuuttia jopa käyttäytyä. Mitä taas tulee Duken kengityskäytökseen, siitä voisi yksi Läsipää ottaa vähän mallia - ylirauhallinen Duke jopa asetteli etujalkansa oma-aloitteisesti jalkatelineelle, ihana poni!


Huomenna Salama palaa takaisin arkeen kolmen päivän miniloman jälkeen. Arki pitää sisällään tällä ja ensi viikolla 40-45 min kävelyä sekä 5 min ravia eli jälleen hieman enemmän mitä aiempina viikkoina.