torstai 3. huhtikuuta 2014

Viikon kohokohta: Salamapäivä

Siinä syy miksi elän ja hengitän. Ihana Salama.
Salama oli tänään toista kertaa maneesissa niin sanotusti oikeissa töissä. Alkuun maneesi oli hurjan pelottava ja jännä paikka, mutta Sarin taitavissa käsissä Salamanteri rentoutui ja keskittyi hommiin hienosti. On se vaan niin hieno ruuna, vaikka itse sanonkin. :)

Tässä pieniä pätkiä videon muodossa:

tiistai 1. huhtikuuta 2014

Duke ratsuponin roolissa, osa 2

Toka kerta.
Duke-ponipojan elämä on jatkunut työntäyteisenä noin niin kuin henkisesti. Talutusharjoituksille se sanoo jo evvk ja valtava tatti suorastaan paisuu sen otsasta ulos, kun se näkee köysiriimun ja liinan. No, vaihtelua ohjelmistoon siis, joten sovittiin poniratsuttajamme (titteli räätälöitävissä luonnollisesti tarpeen mukaan) Annin kanssa treffit jälleen tälle päivälle.

Jatkettiin suoraan siitä mihin viikonloppuna jäätiin, eli molemmilla puolilla hyppivään ihmiseen. Duke ei tehnyt edes puolikasta sivuaskelta nyt, vaan kiltisti odotti, että kuski kiipesi kyytiin. Se lähti ääniavusta liikkeelle ja osasi hienosti kääntyä molempiin suuntiin. Hienosti se taas tepsutti ylähuuli puolen kilsan mittaisena ja suoritti uutta virkaansa kaula kauniisti kaarella ja häntä tötteröllä. Ei mikään turha poni!

Koska oleelliset elementit (jarru, ratti, kaasu) toimivat, kävi Duke suorittamassa jo ensimmäisen "maastolenkkinsä" ratsastaja selässä pihalla. Huippua!


Seuraavalla kerralla koitetaan jo vähän raviakin, jos kaikki menee yhtä hienosti. Satulaa mietin sille yhä ja se tuleekin olemaan paha rasti, koska Duken satulansija on oikeasti ihan älyttömän lyhyt: Normaalimittaisilla paneeleilla satulan pituus saisi olla noin 32cm eli istuinkokona saisi maksimissaan olla 13". Se on todella vähän, kun satulaan pitäisi vielä mahtua joku kyytiinkin. Verrattuna esimerkiksi Hurmaksen selkään, on Duken satulansija suhteessa paljon lyhyempi.


Dukiirin viikon kohokohta on torstaina, kun kengittäjä tulee visiitille. Duke pääsee ainakin toistaiseksi eroon kengistään, kun se viskoo kenkiä pois ihan urakalla ja kaviot ovat juurikin sen näköiset, ettei niitä kauheasti kehtaa tällä hetkellä esitellä. ;) Jos ja kun Duke saa joskus uudet kärryt (niiden toimitus onnistuu tukusta aikaisintaan kesäkuun alussa), mietitään kaviopolitiikkaa taas uudelleen.

Duke ihastelemassa allekirjoittaneen villasukkia.

Yks risti kaks


Mikä näistä voisi olla totta ja mikä ei? Muutama fakta laidasta laitaan:

1) Lopetan tallinpidon ja ylipäätään koko hevostelun. Salama ja Duke myydään, itseasiassa Salamasta onkin jo kaupat vireillä. Se saa hyvän kodin ja on isona sitten hieno valjakkoheppa. Duken kohtalo on vielä avoin. Haikeaa, mutta joskus elämä vie näin.

X) Blogini sai yhteistyökumppanin ja vieläpä aivan yllättäin.

2) Mieheni "antoi luvan" hankkia kolmannen hevosen, jee!

Aprillia vaiko ei? Sana on vapaa! ;)