Rajat ovat rakkautta

Pikkumies ja takana tarhanaapurit V & V.

Niin ainakin sanotaan. Niitä rajoja ollaan nyt harjoiteltu viikon ajan pikku-Salaman kanssa... :)

Tänään tutustuttiin varustehuoneeseen (sinne on mentävä kapeasta ovesta), harjoiteltiin kahdelta puolelta kiinni olemista ekaa kertaa sekä nosteltiin jalkoja. Kaiken kruunasivat pikainen harjaus ja rapsutustuokio sekä asiallinen kävely takaisin tarhaan. Heti kun Poju oli hetkenkin rauhallinen ja ennen kaikkea paikoillaan, paine hellitti ja pikkumies sai paaaljon kehuja. Se alkaa ihan selvästi pikkuhiljaa bonjaamaan sanan "ei" ja "hyvä" eron. :D Kaikki touhuamiset meillä kestävät lyhyitä aikoja, niin ettei varsa pääse kyllästymään ja kehittämään omia versioita eri askareista. Aikaa tietenkin pidennetään, kun asiat rupeavat sujumaan.

Hevostelu on ihanaa ja toisaalta aika jännittävääkin ilman menneisyyden peikkoja - jos tiedätte mitä tarkoitan. Tompan ja Fannin kanssa suurimmat ongelmat ovat olleet niitä, että menneisyydessä tapahtuneita asioita on pitänyt muuttaa tai niiden kanssa on pitänyt keksiä erilaisia tapoja kitkeä niitä. Nyt käsissä on "tyhjä taulu", joka katsoo koko ajan leikkiensä lomassa mallia ympäriltä, että miten kuuluisi käyttäytyä. Pienen hevoslapsen leikkejä on niin kiva katsella... :)

Kotona tammat ovat liikuskelleet epäsäännöllisen säännöllisesti. Pakkaset sentään hellittivät ja normaaliin liikutusrytmiin pyritään jälleen. Sohvi hankki itselleen nyt omatoimisesti lomaa heittämälllä etukengän menemään. Misun kanssa sen sijaan koin jälleen edellispäivänä kouluratsastuksen riemua, kun pitkästä aikaa jälleen istuin alas harjoitusraviin ja annoin vain mennä "vanhasta muistista". Hevonen toimi kuin unelma. <3

Tulevaisuuden suunnitelmatkin alkavat muotoutua mielessäni selvemmiksi: Haluan nimittäin Salaman syksyllä kotiin kesälaidunkauden jälkeen. Olen vähän pähkäillyt sen asian suhteen, mutta kaikista mielekkäin vaihtoehto se joka tapauksessa on. Orhi ehtii sitten valloittamaan maailmaa myöhemminkin, kun pääsee opiskelemaan mm. ratsastuksen saloja sitten joskus parin vuoden päästä.

Pakkasukkoja

Olin tänään ensi kertaa Salamoimassa, eli suomeksi sanottuna kävin tallilla. Kotona ensin hevosten hoito ja sitten karautin 27km Aura-cityyn pikkupojan luo - hän oli ollut nämä pari päivää hyvin vilkas ja niin oli tänäänkin... :D

Tässä pari kuvaa tältä päivältä:

Lähikuvassa läsi ja Santun eriskummallisen sini-ruskea silmä. :)

Pakkasukkelit. 

Yritettiin saada edustava rakennekuva...
Noh, jotain sinne päin. Tässä Salama siis 8kk.

Pikkumies :)

Salama tuli taloon

1.2.2012 piirtyy mieleeni jälleen päivänä, jolloin otin vastuulleni taas oman hevosen ja minusta tuli jälleen hevosenomistaja. Pieni haikea fiilis kaihersi mieltä, kun jotenkin hevosettomana olin huoleton (kyllä, sen huomasi jo kuukauden aikana!), mutta se tunne on selätetty jo hyvin huolellisesti...

Reissu meni ihan OK, kylmä täällä on kuin hel...issä, eipäs kuin siis Siperiassa, mutta pikkuisen lastautuminen sujui hyvin ja alkurymistelyjen jälkeen herrasväki (matkaseurana oli Tarun reipas ja rehti Kalilei) oli hipihiljaa kyydissä. Enemmänkin se trailerista poistuminen peruuttaen oli haasteellista...

Perillä Poju pääsi tarhakaverinsa, minishettisori Pollen kanssa juttusille ja heidän tutustumisensa sujui moitteettomasti. Ruoka maistui heti ja nähtiinpä illan hämärässä ekat leikitkin. Arvatkaahan, kuinka murheellista oli jättää pikkuinen ja lähteä autolla ajamaan kotiin... :D Ei sillä, parempaa tallipaikkaa tuskin olisin voinut saadakaan, ainakin voin luottaa hyvään hoitoon ja siihen, että pikkukaverilla on sopivaa painiseuraa.

Kamera oli tietenkin eilen matkassa ja optimistisena ajattelin ottaa muutaman kuvan, mutta kamera lopetti toimimisen jossain kohtaa ihan totaalisesti pakkasen takia. Pari räpsyä sain kuitenkin todisteeksi... :)

Tässä tämä hurja Musta Orhini on :) 

Polle ja Salaman peffa.

Viikonloppuna aion perustaa jonkinlaisen ihkutusleirin Tarulandiaan ja silloin puuhastellaan Pojun kanssa jotain ensimmäistä kertaa. Siihen asti aion värjötellä lämpimässä kolmen peiton alla vaaleanpunaisten lasien läpi kyyläten umpirakastuneena.

PS. Linkkivinkki: Salaman tallin elämää voit seurata Tarun omasta blogista! Salaman tiedot on nyt myös lisätty tänne omaan blogiin tuonne hevoset-sivulle.