maanantai 20. toukokuuta 2019

Salkkulin viikko


Eläköön nykyaika ja älypuhelimet: Vaikka pidän perinteistä paperikalenteria, ei arjen hektisissä hetkissä aina ehdi tuoreeltaan kirjoittamaan liikutuksia tai treenejä ylös. Kun nappaa kuvan muistoksi, muistaa päivän kulun huomattavasti paremmin!

Kuinkas Salaman viime viikko sujui?


Maanantai

Puuhaa oli taas monenlaista ja päivä oli suunniteltu Salamalle vapaapäiväksi, mutta FB-kirppikseltä löytyneet suitset sovitettiin ja extempore hyppäsin vielä kyytiin. Ilman satulaa verkkarit ja crocsit jalassa köpöteltiin kentällä hetki. Käynnissä reipas ja aktiivinen, saatiin vähän kotiläksyjä nimittäin.

Arkistokuva. Ajankohtainen korfie oli liian epätarkka.
Tiistai

Töissä oli mielensäpahoittajien kokoontumisajot. Siispä lähdettiin Salaman kanssa maailmanparannusmaastolenkille ihan kaksistaan, kun työvelvollisuudet olivat selätetty. Ihan hiljattain ei ole maastoiltu yksin, mutta paketti pysyi kasassa ja heppakin tuntui tykkäävän. 

Tunnin lenkki tehtiin, vähän ravipätkiä ja väistöjä tiellä. Oli vähän vahva edestä ja koitti, jos saisi puskea alaleuka tiukkana menemään. Kyttäämään ei nyt kauheasti kerennyt mitään, kun näin ilta-aikaan liikkeellä oli paljon muitakin tyyppejä, ihan rusakoista lähtien.


Keskiviikko

Tuplatyöpäivä, siis Salamalle. Köpöttelin hetken kentällä Oliverin ja omistajansa seurana ja ehdin tehdä vähän käynti- ja ravijuttuja, ennen kuin Anni tuli. Käytiin tekemässä vielä leppoisa lyhyt maastolenkki. 

Salamalla ei tänään ollut kiire minnekään. Vain olkihattu ja päivänkakkarat puuttuivat. :D


Torstai

Elina A kävi tekemässä maastotreenin hiekkakuopilla. Laukkaa sen verran, kuin kunto antoi myöden. Salamalla oli hauskaa! Itse pyöräilin perässä sen minkä kerkesin.


Perjantai

Kävelyttelin vähän, vaihtelun vuoksi taluttaen. Käytiin myös vihdoin koeajolla uusi-vanhan traikun kanssa. Pakkasin Salaman ja ponin kyytiin ja käytiin miniajolenkillä. Salama oli tietty ihan jeejee ja kuopi minkä kerkesi, kevään eka ajelu on aina sellainen. Etupurku on muuten vaiks kui kiva.



Lauantai

Salamalle suotiin ihan aito vapis. Kevään itikat ovat saapuneet ja jokainen polle sai jonkun hyönteissuojan päähänsä. Vaihdoin perjantaina tarhoja päittäin ja Salkku ja Lisko pääsivät tallintaustarhaan.  Siitä on helppo jatkaa pihan puolelle puutarhahommiin, mm. ruohonleikkuuseen ja kun se ei enää nappaa, voi rapsuttaa vaikka ahteria omenapuuhun.

Pesin myös Liskon ja Salama valvoi herkeämättä vieressä. Se inhoaa vettä yli kaiken, mutta nyt Hänen Varsansa vointi ja kohtelu kiinnosti enemmän. 

Arkistokuva vuoden takaa. Ak ja Salkkuliini kisaharkoissa.
Sunnuntai

Huh hellettä. Siitepölyä oli liikkeellä niin paljon, että köhittiin Salkun kanssa melkein kilpaa. Urheiltiin kuitenkin kentällä illalla. Ohjelmassa oli väistöjä ja takaosan aktiivisuutta, käynnissä pysyttävä tuntumalla ja aktiivisena, kulmista ei saa ryskätä lapa sisään kaatuen. Paljon ravi-käynti-siirtymisiä, otin jopa hetkeksi jalustimet pois.

 Lopuksi laukannostoja, kivasti löytyi molemmat laukat. Kerrottakoon tähän väliin, että oman vinon kropan vuoksi vasen laukka on monesti hukassa. Muilla ratsastajilla ei ole tätä ongelmaa Salaman kanssa. Maastossa taas Salkku tarjoaa mieluummin vasenta laukkaa minulle, vaikka mikä olisi. No, pääasia, että joku ällä löytyy.

Sellainen se, ensi viikolla jälleen uudet kujeet 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti