tiistai 23. tammikuuta 2018

Hopotitihei


Hitaasti, mutta varmasti, omalla käyrällään etenee hän.

Olisi hienoa sanoa, että mahtavasti on tämäkin ikäistensä tasolla ja starttaa ne He A:t ihan just, mutta näillä resursseilla ja prioriteeteillä olen tällä hetkellä harvinaisen onnellinen nykytilastakin. Laukat nousevat, laukka mahtuu pikkukentälle ja heppa on pysynyt ehjänä. Tämän lauseen kirjoitettuani ryntäsin oitis hakkaamaan jokaista lähitienoon puulajiketta..!


Tämän (alku)vuoden teemoja Salkun kanssa ovat väistöt käynnissä ja ravissa, takajalkojen aktivointi ja  tietty se vanha tuttu, suoruus. 

Näin vanhana ja viisana Salama on omaksunut myös pari uutta tapaa: Siinä missä ennen kuppi meni nuri oitis ja perä lensi samantien, keksi se nyt painaa ohjalle ihan huolella. Ongelma on helppo korjata, mutta vaatii ainakin allekirjoittaneelta tarkkuutta. Kotiläksynä on siis pidettävä huoli, että hevonen pysyy varsinkin ravissa ns. oikeassa asennossa, eikä juokse alta pois.


Positiivista on, että ratsastettavuus on parantunut ja vaikeitakin asioita voidaan työstää ilman, että käsijarru hirttää kokonaan kiinni. Laukka on hauskaa ja ekan noston jälkeen heppa yleensä onkin vähän ns. kuuma. Siis jännittyy, mutta liikkuu ja se on pääasia.


Tässä vielä pari editoimatonta lyhyttä videota 23.1. treeneistä, kun Elina kävi jumppaamassa Salaman kanssa. 

Linkki videoon

Ekassa videossa näkyy hyvin se, miten laukka lämmittää mieltä: Kohta laukataan, terkuin Salama ja kipittää enempi ylös kuin eteen.


sunnuntai 21. tammikuuta 2018

Ihana talvipäivä


Mistä on kiva talvipäivä tehty?

Upeasta kelistä, vapaapäivästä (jo kolmas laatuaan tälle vuodelle), rästihommien selättämisestä, ihanasta ratsusta ja iloisista hevosista.


Salaman kanssa nautittiin suht hyvästä kentästä kivan puomitehtävän parissa. Rauhalliset verkat alle ja sen jälkeen siksakilla olevia kolmea puomia tultiin joka ilmansuunnasta käynnissä ja ravissa. Välillä puomeista muodostui rata, välillä puomit taas mentiin peräkkäin niin, että väliin tuli voltti tai takaosakäännös. 

Lopuksi otettiin yhdet laukannostot per suunta. Nekin sujuivat kivasti, koska tänään on kivaihanasuperpäivä. Laukka ei ole nyt vähään aikaan kuulunut ohjelmistoon, joten sikäli hauskanjänskää se. 

Pienisuuri kultipuppelini. Hänelläkin oli kivaa.

Aamun pirtsakka -10°C sai kaverit myös liikkeelle. Mikäs tässä levitoidessa, tuumii Julishka. 


Salama sen sijaan rakastui Fiskarsiin.
Joka sitten kuitenkin tipahti ja kolahti...

Karkuun..!
Tsiisus Kristus tuumii hän.
(Kaiken kruunuksi tämän jälkeen lapiota piti tietty potkaista.) 
Tämä riiviö oli toki hengessä mukana.
Jääviileekaappi-Pilkku tuli kuitenkin (jälleen) väliin.
Salama palasi kouluttamaan lapiota. Varsa peesaili, vaikkei kuvassa näykään.
Jälleen se tipahti, kolahti ja aiheutti sykähtelyä.
Jötikkäjalka <3 
Siis todellinen rimpula. 
Väliin tällaista postikorttijuttua. 
Salamakin suorastaan kävi villinä tänään.
Ravillakin pääsee. 
Pilkkis ottaa lunkisti. Koska hän voi. 
Kolmannen kerran lapion kimppuun...
Lapio heilui jo melko taitavasti.
Kunnes se jälleen tipahti ja oli aika korjata lapio parempaan talteen. ;)