Tasapainohippaa

Näissä kuvissa aurinko ei paista, mutta meillä oli lystiä!

Salamalle on ollut harvinaisen vaikeaa keskittyä töihin, jos kentällä on muita. Onneksi tätä on saatu harjoitella oman kaveriponin kanssa ja pikkuhiljaa homma toimii.

Olen päässyt myös laukka"ongelmaan" käsiksi. Nyt nostot onnistuvat, kun hevonen on lähtökohtaisesti suora. Mutta pienikin jännitys tai häiriötekijä pintaan, niin laukka ei vain nouse kovinkaan helposti. Heppa menee omaan kuplaan ja saattaa jolkotella ravissa kivasti, mutta täysin vaihteetta. Toinen vaihtoehto on mörön tuijottaminen niin intensiivisesti, ettei mikään apu mene läpi. Esimerkiksi metsässä pörräävä mönkijä tai kisoissa tasaisen kamala jännitys ovat hyviä esimerkkejä. Mutta olen optimisitinen, pientä valoa tämän suhteen on näkyvissä jo ja olen keksinyt erilaisia harjoituksia aiheen tiimoilta! 

Neuvonpitoa.

Hölkyn kölkyn 

Hippaa näin päin

Ja sitten Pilkkua karkuun. Helppo nakki. :D

 Ja loppuun pieni jäniskevennys:

(Koittakaa huviksenne grippipaikoilla pitävää nahkaa vasten - ei olekaan ihan peace of cake!)

Mitä... 

..helkuttia.. 

..sä teet?! 

Hullu. T: Salama

44 elonmerkkiä

Nimittäin kännykkäkuvia talven ajalta!

Kuluvana talvena on tehty vaikka ja mitä: Kuten hengailtu läsi vinossa ja suorassa, talvi-idyllissä ja purppuran taivaan alla. Nyt kun päivä pitenee ja elämä voittaa, tuntuu tuo jokavuotinen selviytymiskamppailu jälleen ihan peruskauralta.

Säärystimet ovat olleet pop. Tässä neljä eri näytettä.

Varsa on ihQ. Ja kauniskin vielä.

Helgan talven rankin urakka on ollut löytää lämmin paikka, jossa voi syrjäytyä rauhassa 23,5h per vuorokausi. Saunan lauteet, takan päällinen ja minun untuvapeittoni ovat kestosuosikkeja. Muutaman kuukauden lepo näkyy vyötäröllä, jota ei siis enää ole. 

Salamanteri on käyttänyt paljon loimia. Enemmän kuin koskaan. Pääosin ihan siitä syystä, kuin ratsuhevonen nyt hikoaa eli liikutuksesta.

Teemaan sopivia meemejä. Nih.

Sitten on otettu kaverikuvia.

Pilkku on ollut Pilkku. Hän on puhjennut kukkaan ruunautumisen jälkeen.  

Satula modifoinnin ja Italian retken jälkeen. Jotain on tehty oikeinkin, sillä vielä syksyllä näkyneille lapakuopille sanottiin heihei! 

Treeneissä on ollut tavoitteena ennen kaikkea hyvä mieli. Välillä tätä on mietitty hampaat irvessä, kaikki kun on suhteellista. 

Välillä on taas tehty jotain ihan muuta. Siis muutakin kuin töitä ja hevosia. Ja tuo possu vasemmalla alareunassa on niin paras. <3

Kevättä kohden

Elämä on viime aikoina koetellut. Meillä on kaikki kivasti, mutta lähipiirissä on paljon murheita. Siksi en laita lainkaan pahaksi, jos Salama pääsisi kesäksi täysihoitotallille ja ponit lähtisivät laidunlomalle. Mutta katsellaan, suurin henkinen erävoitto on kuitenkin saavutettu, kun kalenteri kiiri jo maaliskuulle!

Muitakin arjen hassutuksia on kohdattu.

Tapaus 1. Lämpötila päivän mittaan heittelee hurjasti. Aamuisin elohopea on tippunut lähelle -20°C ja päivällä mokoma kirii lähelle nollaa.

 Olenpa siis loimittanut Salaman, koska minulla on kylmä. Tiedättehän, kultipuppeli ei voi mennä ulos ilman takkia, jos omistaja palelee.

No, heppa on ollut tuskissaan hiestä märkänä loimensa kanssa. Kertokaa sama huolestuneelle ohikulkijalle, jonka mielestä nämä palelevat...

Salama kirmaili isäntää vastaan.

 Tapaus 2. Tein ruokintalaskelmia. Voitteko uskoa, että Salaman pitäisi saada lisärehua (energiaa!) noiden laskureiden mukaan. Kaikki muu on kohdillaan, mutta energia jää reippaasti miinukselle.

Matalasokerista heinää (odelmaa) hevoset ovat syöneet aika vapaasti nyt. Päiväkulutus tällä hetkellä näillä kolmella on noin 15-20kg. Lisäksi Salkku saa kivennäistä (St Hippolyt) ja pari desiä Selected-rehua kivennäisen kaveriksi. Aiemmin se sai melassileikettä, mutta Selected on nopeampi ja helpompi turvottaa.

Mikään hoikkeli se ei ole, pikkasen pulska vaan. Mutta voisi olla pirtsakampikin ratsastaa.
Kaikkea sitä. Toistaiseksi kuitenkin jatketaan vanhalla setillä.